isoäidinneliö - Avainsanahakemisto • Verstas247

Tänä keväänä tehtiin neulehistoriaa, kun ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen neulekirja vasenkätisille neulojille. Istuimme alas kirjailija Maria Laihon kanssa juttelemaan neulemaailman nykytilasta, tulevaisuudesta ja vasenkätisten neulojien opetuksesta.

Jutustelun seurauksena syntyi idea vasenkätisten neulekurssien sarjasta, joka opetetaan Verstaalla ensi syksynä. Kurssisarjasta lisää sivun lopussa!

Neulekirja vasenkätisille

Maria Laiho

Nemo 2022, 176 sivua, ISBN 978-951-1-40989-2

Neulekirja vasenkätisille on ensimmäinen suomenkielinen neuleopas, joka on suunnattu ensisijaisesti vasenkätisille neulojille.

Opas kuljettaa lukijan läpi neulomisen eri vaiheiden oppimisesta erilaisiin neuletekniikoihin ja lopulta projekteihin, joiden valmistukseen opittuja taitoja on mahdollista hyödyntää. Hyvät ja selkeät havainnekuvat silmukoiden muodostamiseen auttavat hahmottamaan, kuinka langan ja puikkojen tulisi olla käsissä eri vaiheissa.

Neuletekniikoita käydään läpi laaja valikoima klassisesta helmineuleesta intarsiaan ja valepatenttiin, eli myös kokeneemmat neulojat voivat löytää kirjan sisällöstä jotain uutta ja mielenkiintoista. Jokaisen uuden tekniikan kyljessä on myös joukko eri vaikeusasteisia neuleprojekteja, jonka avulla harjoitella.
Ilahduttavan ilkikurinen pilke silmänurkassa voidaan todeta myös, ettei oikeakätisiäkään neulojia ole unohdettu! Kaikki kirjan ohjeet on käännetty myös oikeakätisille, joten tämä neulekirja on todellakin kaikenkätisille sopiva.

Kirja teki historiaa julkaisuhetkellään, sillä tiettävästi Suomessa ja suomen kielellä ei ollut aiemmin kirjoitettu ja julkaistu neulekirjaa, jonka kaikki sisältö on suunnattu vasenkätisille neulojille. Se on yhtäaikaisesti upeaa ja hieman harmittavaakin, sillä eletään kuitenkin jo vuotta 2022! Onneksi olemme kuitenkin menossa parempaan suuntaan käsityön ja käsityöläisten moninaisuuden huomioinnissa.

Kaiken kaikkiaan Neulekirja vasenkätisille on erinomainen, kattava, neulomisen perusopas, jonka avulla voi oppia neulomaan monipuolisia töitä. Teknisen sisällön joukkoon sirotellut, koskettavat kertomukset vasenkätisten käsityöläisten henkilökohtaisista kokemuksista tuovat mukaan sitä syvyyttä, jota on lupa odottaa kirjalta, joka ensimmäisenä tiennäyttäjänä raivaa tilaa vähemmistön äänille. Käsityön maailma kulkee jälkijunassa, mitä tulee käsityön tekemisen moninaisuuteen ja sitä on hyvä vähän herätellä.

Syksyn virkkaus- ja neulekurssit on suunnattu erityisesti vasenkätisille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös oikeakätiset, jotka haluavat laajentaa omaa taitopalettiaan. Oppiminen on aina iloinen asia ja sen ilon voi helposti havaita Maria Laihon uutuuskirjasta; Neulekirja vasenkätisille.

Maria Laiho on

Jätkäsaaressa asuva kuvataiteilija/sisustaja/käsityöläinen/muusikko ja perheenäiti, joka vietti nuoruutensa rundaamalla rockbändissä, rakastaa kissoja, inspiroituu väreistä, pitää karheasta pinnasta ja suolaisesta mausta ja arvostaa suuresti huumorintajuisia ystäviään.

Maria laulaa Fox Confession – yhtyeessä.

Tavoitat Marian Instagramista ja Fox Confession:in kuulumiset löydät täältä!

Maria opettaa syksyllä sarjan vasenkätisille suunnattuja neulekursseja. Lisätietoja kurssivalikoimasta ja aikataulusta löydät jutun lopusta!

Toteutimme Marian haastattelun sähköpostitse.

Maria Laiho, sinulta ilmestyi tänä keväänä merkittävä ja pitkään kaivattu teos, Neulekirjakirja vasenkätisille. Mistä sait idean ja kannusteen kirjoittaa neuleoppaan vasenkätisestä neulonnasta?

– Kirjan idea lähti omista kokemuksista ja selkeästä tarpeesta. Minua, kuten muitakaan vasureita ei osattu koulussa opettaa ja käsityön tunneista jäi epäonnistumisen ja huonommuuden kokemus. Tämä on valitettavasti tavallista muillekin vasenkätisille edelleen. Minulla oli onneksi vasenkätinen Aino-mummi, joka oli aivan uskomattoman taitava käsityöläinen. Hän opetti minut ensin virkkaamaan ja sitten neulomaan.

Hurahdin käsitöihin jo lapsena mutta nuorena käsitöiden tekemiseen tuli muutaman vuoden tauko. Kun aloin neuloa toden teolla uudestaan ja halusin oppia esim.pitsineuleita, koetin etsiä vasureiden ohjeita ja oppikirjoja ja huomasin ettei niitä ole. Netistäkään ei löydy vasenkätisille kuin kourallinen ohjeita, kaikki täytyy kääntää itse peilikuvaksi.

Olen tarvittaessa aika sinnikäs joten opettelin siitä huolimatta itse ja pikkuhiljaa taitoni kohenivat. Olin myös töissä lankakaupassa jossa opin paljon lisää mahtavilta työkavereiltani. Minusta tulikin aikamoinen lankahamsteri..

Idea hautui muutaman vuoden kunnes viimein tuli se hetki jolloin päätin että minun täytyy tehdä asialle jotain itse kun kerran kukaan muu ei sitä tee. Onnekseni Päivi Paappanen Likeltä innostui ideasta ja ohjasi minut oikeiden ihmisten luo. Siitä se sitten lähti!

Moni oikeakätinen käsitöiden ystävä ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi, ettei oikeakätisten ohjeilla voi yleensä suoraan neuloa vasenkätisesti. Millaisia konkreettisia esimerkkejä voit kertoa, missä kohdin vasenkätinen neuloja törmää esteeseen oikeakätisissä ohjeissa?

– Lähtökohtaisesti silloin kun ohjeessa on kaava tai kuvio eikä se ole pelkästään teksti.

Heti ensimmäiseksi on neulesuunta joka on vasureilla vasemmalta oikealle. Ohjeita pitää siis lukea oikealta vasemmalle ja neuloa kuitenkin vasemmalta oikealle. Jo tässä kohtaa voivat aivot mennä solmuun.

Jos tahdot vasurina opetella uuden tekniikan ja katsot ohjevideoita, ne ovat aina oikeakätisiä varten tehty. Pitsineuleiden kohdalla oikeakätisten ohjeissa kavennusten suunnat ovat vasureille kinkkisiä. Kuvio ei toteudu kauniisti jos kavennusten suunnat menevät väärin.

Onko mielestäsi helpompaa kirjoittaa kokonaan uusi ohje puhtaalta pöydältä kuin muokata olemassa oleva oikeakätinen ohje vasenkätiseksi?

– Se vähän riippuu. Olen itse niin tottunut kääntämään ohjeita että se alkaa pikkuhiljaa sujua. Teen kylläkin aina ensin mallitilkun varsinkin pitsikuvioiden kohdalla. Ohjeiden kirjoittaminen on haastavaa, minullahan ei ole varsinaista alan koulutusta. Erityisesti puseroiden eri kokomitoitukset ovat vaativia. Onneksi minulla oli kirjassa apuna Kaija Koirikivi tarkistamassa ohjeita.

Kirjassa opastat paitsi neulomisen alkuun, myös annat ohjeet erilaisiin ja -tasoisiin projekteihin, joita lukija voi neuloa itselleen. Millainen prosessi oli valita kirjaan päätyneet ohjeet kaikkien alkuperäisten ideoiden joukosta?

– Se vaati pelkistämistä ja karsimista. Uhrasin esim.aivan liikaa aikaa yhdelle kirjoneuleslipoverille, jonka huomasin olevan liian vaikea aloittelijalle. Halusin että kirjan ohjeet ovat sen verran helppoja että opettelu on kivaa. Niiden täytyi myös olla tarpeeksi selkeitä ja muokattavissa olevia moneen eri makuun. Projektit eivät saaneet yleisesti ottaen olla liian suuria ja mutkikkaita.

Kyllä sieltä silti haastetta löytyy niitä hakevalle, esim. neulepuseroissa. Muutama idea oli liian kreisi ja siirtyi jo alkuvaiheessa mappi ö:hön. Ehkä niille tulee vielä käyttöä jatkossa.

Olet intohimoisen neulojan lisäksi myös muusikko ja taiteilija. Mistä ammennat inspiraatiota käsitöihisi ja erityisesti suunnittelemiisi neuleisiin?

– Minua inspiroivat värit ja materiaalit. Ne vaihtelevat paljonkin sesonkien ja vuodenajan mukaan. Joskus minulle tulee suoranainen himo johonkin väriin. Joskus pitsineuleet inspiroivat, joskus simppelit ja rustiikkisemmat neuleet. Joskus joku muoto inspiroi. Joskus näen esim. jossain leffassa tai sarjassa inspiroivan neuleen tai vaatteen.

Inspiroivista asioista on joskus suorastaan ylitarjontaa!

Visuaalisena ihmisenä kerään jatkuvasti kuva- ja väripankkia mieleeni ja esim.pinterestiin. Kiertelen kirppareita, keräilen pikku lappusia, maalikauppojen väriluetteloita, tapettien ja kankaiden mallipaloja, kuvia ja kortteja, lankakeriä.

Kyseessä on ehkä tapani olla olemassa ja katsoa maailmaa ylipäätään.

Diggailen paljon myös muiden käsityöläisten ja neule/virkkausuunnittelijoiden töistä, seuraan monia somessa, ihastelen ja varmasti imen vaikutteita ajassa liikkuvista trendeistä. Pidän kovasti käsityökirjoista ja -lehdistä.

Mitä muita käsityötekniikoita harrastat neulonnan lisäksi?

-Virkkaan myös mielelläni. Tosin virkkausohjeitakaan ei vasureille ole… Viimeksi tein isoäidinneliöstä liivin. Suunnittelen tekeväni niistä ihanan ison päiväpeiton ikuisuusprojektina. Afrikkalaiset kukat ovat myös kauniita sekä Virpi Siiran kukkaneliöt.

Minkä käsityötekniikan haluaisit oppia seuraavaksi?

-Keramiikka on alkanut kiinnostaa. Sitä en ole jostain syystä koskaan tehnyt. Ryijyt ja tuftaus kiinnostavat myös kovasti, sitä aion varmasti kokeilla. Makrameekin olisi kiinnostavaa!

Onko sinulla lempipaikkaa tai mielentilaa, kuten vaikka soittolistaa erityisesti taiteen tai käsitöiden tekoa varten?

-Lempipaikkani on joko sohvannurkka tai parvekkeellamme oleva riippukorituoli. Siinä on ihmisen hyvä neuloa auringon lämmittäessä! Minulla on oma lempikappaleiden lista, noin kilometrin pituinen, jota kuuntelen esim.työhuoneella. Sohvan nurkassa töllötän tietysti rikossarjoja.

Neulomisessa ainut vika on se ettei voi lukea kirjaa samaan aikaan. Luen nimittäin edelleen mieluummin ”oikeita” kirjoja, äänikirjoihin en ole vielä tottunut. Toinen vika on se että neulomista on melkein mahdotonta lopettaa ajoissa…

Mainitsit kirjasi esipuheessa siitä, miten vaikealta neulominen tuntui kouluaikana, sillä omankätistä opetusta ei ollut saatavilla. Moni varmasti samaistuu tuohon kokemukseen.

Miten koet tämänhetkisen neulemaailman saavutettavuuden vasenkätisen neulojan näkökulmasta?

-Keräsin kirjaa varten vertaistarinoita ja niiden perusteella valitettavasti parannettavaa löytyy edelleen. Onneksi sentään vasenkätisyyttä ei enää nähdä vikana tai sairautena. Vasenkätisyydestä tiedetään enemmän ja ymmärretään ettei se ole mikään ns.tahdon asia josta voi opetella pois. Toivon että muutos tapahtuu pian ja käsityönopettajat kiinnittävät asiaan huomiota. Ainakin nyt olisi yksi oppikirja saatavilla!

Millaista muutosta haluat erityisesti nähdä lähitulevaisuudessa vaikka neuleohjeiden saavutettavuuteen liittyen?

-Toivoisin myös että käsityölehdissä ja -kirjoissa vasenkätiset huomioitaisiin nykyistä paremmin. Joka numerossa eikä vain kuriositeettina tai teemanumerona. Ehkä meidän vasureiden pitäisi vain vaatia äänekkäämmin muutosta?

Neulominen on muuntunut aiempaa yhteisöllisemmäksi harrastukseksi ja nykyisin moni käy neuleilloissa ja -kursseilla. Miten koet tämän siirtymisen yhteisöllisempään suuntaan?

-Minusta se on mahtavaa! Uskon että käsitöiden tekeminen on ollut aina ennenkin yhteisöllistä, se on mielestäni todella luontevaa. Yhdessä viihdytään, opitaan ja kehitytään, jaetaan, saadaan ja kehitellään uusia ideoita, parannetaan maailmaa. Käsityöt stimuloivat aivotoimintaa monella tavalla! Esim.vanhusten palvelutaloissa voitaisiin varmasti hyötyä monella tapaa yhteisistä käsityöhetkistä.

Saimme myös somen kautta kysymyksiä kysyttäväksi sinulta.

”Kiitos ihanasta kirjasta! Oliko kirjadiili vaikea saada?”

– Kiitos! Muutamia hylkäyksiä toki tuli ja muutamia, jotka eivät koskaan vastanneet. Arveltiin ehkä ettei kohdeyleisöä olisi tarpeeksi. Minä taas uskon että kohdeyleisöä olisi vielä paljon enemmänkin! Onnekseni löysin aika nopeasti oikeat ihmiset.

”Mitä huomioida koulussa, kun opettaa neulomista vasenkätisille?”

-Vasenkätisyyteen ei tulisi suhtautua lähtökohtaisesti ongelmana. Se vaikuttaa oppilaan itsetuntoon. Vasenkätistä ei tulisi opettaa neulomaan oikeakätisesti vaan antaa hänen neuloa omalla luontevalla tavallaan. Olisi tietenkin parasta jos kaikilla olisi joku joka voisi käytännössä näyttää myös vasenkätisen neulomistavan. Tiedän että on mahtavia käsityönopettajia, jotka ovat vapaaehtoisesti opetelleet molemmat tavat. Ainakaan ei kannata hermostua ja tuskastua siihen että oppilas olisi tahallaan hankala, sitä hän ei ole. Kirjastani voi myös olla apua ja tukea opetuksessa.

”Minkä ikäisenä aloit neuloa?”

-Olin ala-asteikäinen. Ensimmäisen villapuseroni neuloin ollessani muistaakseni noin kymmenenvuotias. Tosin mummin sisko Päkä auttoi!

”Mikä on sun kivoin neulemuisto!”

-Voi, niitä on niin paljon! Ihaninta on ehkä ollut tehdä pienenpieniä riemunkirjavia nuttuja omille lapsilleni. Minulla ovat edelleen tallessa Aino-mummini viimeisiksi jääneet villasukat, jotka hän neuloi tyttärelleni.

Hulluin neule ovat varmasti bikinit ja aivan kahjo Pussy Riot-tyylinen päähine jotka neuloin Virus-teatterin erääseen näytelmään.

Ja lopuksi vielä, Maria Laiho, kerro meille missä sut pääsee tapaamaan kesällä!

-Esiinnymme Fox Confessionin kanssa 20.7 Helsingissä Hotelli AX:ssa. Hotellin aulassa on myytävänä sekä kirjaani että uniikkeja neuleitani. Päivitämme instaan ja faceen tulevat keikat.

Marraskuussa vedän pienen workshopin Kätevä ja Tekevä-messuilla Lahdessa.