juki-peitetikkikone-eli-peittari-mcs1500-valmiina-ompelemaan

Peittarit eli peitetikkikoneet vertailussa

Peitetikkikone on ollut alusta asti meidän toivelistalla Verstas247:lla. Peittari on just yksi niistä koneista ja laitteista, joita tarttee sen verran harvoin, että oman hommaaminen itselle omaan kotiin on vähän turhaa. Mutta näppärä se on joka tapauksessa.

Huh, olipa vaikea valita meille sopivaa peittaria! Me mietittiin ja funtsattiin vaan kovin kauan, että mikä olisi hyvä, ja tultaisko sittenkin toimeen ilman.

Lähes jokaisella valmistajalla on oma peittarimalli olemassa. Meidän peittarilla voi tulla ompelemaan vaikka yhdeksi illaksi tai samoin tein voi hankkia vaikka viiden kerran kortin, jolla voi peittarilla useammin. Jokaisen peittarilla ompelin on ensin suoritettava peittarinajokortti. Ei huolta, se ei ole vaikea. Jäsenyyksistä voi lukea lisää tästä.

Vertailimme ainakin näitä peittareita.

 

Berninan L2020 peittari

Berninan peitetikkikone taitaa olla sisältä aika pitkälti sama kuin Jukin kone, mutta ulkonäkö eroaa ainakin hieman. Valmistajan sivuille pääset tästä.  ja videon toiminnasta näkee vaikkapa tästä. 

 

Juki MC1500 peittari

Jukin peittaria kehutaan kovasti sen suhteen, että se ei tee helposti hyppytikkiä. Yhteiskäytössä se on tärkeä ominaisuus. Omaa konetta usein oppii vähän lukemaan ja tietää, milloin pitää mennä varovasti, mutta yleisessä käytössä olevan koneen täytyy olla toimintavarma.

Jälleenmyyjiä on useita, ja internetistä löytyy tosi hyvät esittelyvideot. 

 

Janome peittari

Janomen peitetikkikoneessa on erittäin hyvin tilaa kankaalle ja muutenkin operoida. Joidenkin mielestä se saattaa tehdä herkemmin hyppytikkiä.

Esittelyvideoita löytyy myös useita. Tässä yksi aika perusteellinen.

 

Teollisuuskone peitetikkikone

Nyt, kun olemme päässeet teollisuuskoneiden makuun suoratikkikoneilla ja tuolla yhdellä saumurilla, niin olisihan se aivan ihanaa, jos myös  peitetikkikone olisi teollisuuslaatua. Se toisi toimintavarmuutta ja kestävyyttä, mitä yhteiskäytössä tarvitaan! Teollisuuskoneet ovat kuitenkin verrattain kalliita, jos peittareita ryhtyy etsimään. Olisi myös ymmärrettävä hieman enemmän koneista, jotta niitä osaisi vertailla keskenään. Siksipä tällä kertaa kallistuimme kotikoneeseen.

 

Osta sinulle sopiva peittari

Meillä vaihtoehtoja oli lopulta kolme, Janome, Juki tai teollisuuskone. Yhteisessä käytössä toimintavarmuus oli lopulta kaikista tärkein kriteeri ja siksi päädyimme Jukiin. Varmasti muutkin olisivat olleet ihan hyviä ja olisinpa saattanut päätyä toisenlaiseen ratkaisuus, jos olisin hankkinut konetta vain itselleni.

Laitamme kyllä vielä teollisuuskoneen toivelistalle. Ehkäpä sopiva tulee vastaan!

 

Peitetikkikone yhteisessä käytössä

Meidän Juki sai nimekseen Soma hänen tarkastaneen henkilön mukaan. Pahvilaatikosta nimittäin löytyi tarkastuslappu, joka oli tuolla nimellä kuitattu. Se sopi meistä oikein hyvin Jukin nimeksi. Järjestimme tietysti myös ristiäiset ja kastajaiset heti alkuun 😀

 

Aika moni Somalla ompelija on ensimmäistä kertaa ompelemassa peitetikkikoneella. Siksipä teimmekin lyhyen testin, jonka jokainen voi suorittaa. Kysymykset ovat varsin helppoja, mutta ohjaavat miettimään koneella toimimista enemmän. Tämä peitetikkiajokortti on suoritettavissa Verstaalla aina, kun meillä on henkilökuntaa paikalla tai omatoimisesti opiskelemalla muuten.

Tärkeää on, että kaikki Soman käyttäjät osaavat perusteet, jotta koneelle tulisi myös käyttöä. Somaa ei hankittu koristeeksi, vaan haluamme, että sillä on paljon käyttäjiä! Niin näppärä se on ompelusten huolittelussa.

Monimuotoisuus kaikessa

Viimeaikoina olen keskustellut  lapseni kanssa (tai ehkä on oikeampi sanoa, että minä olen puhunut ja hän on toivottavasti kuunnellut edes osan…) paljon siitä miten monipuolinen tekeminen olisi hyväksi ihmiselle – samaan tapaan kuin monipuolinen ruoka. Tai sen puoleen monimuotoisuus luonnossa, kulttuureissa ja olemisen tavoissa. Ja monipuolinen tekeminen sisältää tietysti  myös mitään tekemättömyyden, seinään tuijottamisen ja kavereiden kanssa hölmöilyn.

Käsityö tekee hyvää Verstas247

Käsitöissä on ainesta vaikka mihin. Monipuolinen tekeminen ei lopu koskaan, kun päästää luovuutensa valloilleen. On aina uusia tekniikoita, materiaaleja ja taitoja opittavaksi. Uuden oppiminen saa mielen hyväksi, oppimisen ponnistukset ja haasteet tekevät elämästä mielenkiintoista.  Samalla käsitöiden tekeminen rentouttaa. Ajatukset on keskitettävä siihen mitä on tekemässä eikä samalla voi ajatella työasioita, lasten murheita tai tekemättömiä kotitöitä. Erinomaista mindfullnesia siis.

 

Tsekkaa mitä aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen sanoo käsitöiden tekemisestä: https://punomo.fi/pedagogiikka/tutkimus-ja-teoriat/kasityo-ja-aivot/

 

Kohta on syksy taas aluillaan ja aika miettiä harrastuksia itselle ja perheelle. Voin lämpimästi suositella omantahtista käsityöharrastusta ja välillä erikoisemmille kursseille osallistumista. Mieli valoisana kohti syksyn hämärää <3

 

Tekemisen monimuotoisuutta etsimässä, Katja, Verstas247

brushlettering teksti harjoitus ilmainen fraasi

Kesällä on aikaa kässäillä!

Mitä kaikkea sitä sitten tekeekään, kun on lomalla ja on aikaa. Suunnitelmissa olisi löytää hyvä hupparin kaava ja kivoja kankaita. Viisihenkisen perheen huppareiden kulutus on jotenkin ihan omaa luokkaansa. Tuntuu, ettei teinit koskaan lopeta kasvamista. Kun selkänsä kääntää niin hihat on jääneet 10 cm liian lyhyiksi.  Shortsit pitäisi myös ommella, tai parit. Edelliset, farkuista lyhennetyt, alkavat olla aikansa eläneet. Tekisikö perinteiset farkkushortsit vai kesäisen kukikkaat, ohuet ja väljät?

Koko talven on harmittanut, etten ole ehtinyt mukaan brushlettering kursseille. Kesällä voisi olla aikaa harjoitella kauniita kirjaimia. Tällaiselle kärsimättömälle ihmiselle se olisi varmasti erinomainen keskittymisharjoitus ja meditaatiohetki. Oliskohan naapurileikkipuistossa muuten puistojoogaa kesällä? Ainakin siellä on kesäruokailu lapsille.

Joskus nuorena värjäiltiin serkkujen ja tätien kanssa lankoja kasviväreillä, se on ihan parasta puuhaa. Pääsee retkelle keräämään kasveja, saa ostaa erikoisia jauheita apteekista ja sitten istuttiin rannalla nuotion ääressä tuntikausia vahtimassa, että kurkkupurkeissa likoavat villalangat ei pääse kiehumaan. Eikä ollut kiire minnekään.  Ja ne värit on niin ihania <3 Voisikohan tänä kesänä taas keitellä liemiä ja odottaa jännityksellä lopputulosta. Verstaalta varmaan löytyisi joku kaveriksi. Voisi kankaita värjäillä myös, siellä on se pesukonekin. Siitä tuli mieleen, että kukahan osaisi opettaa vahabatiikia?

Verstaan kesässä on rauhallista, kun kurssit pannaan juhannukselta tauolle. Silloin on tilaa ja väljyyttä jäsenien kaiken kokoisille projekteille. Jäsenyyksistä voi lukea lisää tästä. Millaiset kesäkässäilyhaavet sulla on?

Västäräkistä vähäsen, Katja

 

Unelma ja hyvä omatunto

Eikä suinkaan vaan palaa unelmien käsityötilasta, vaan palaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän asumisen unelmasta.

Asuminen on syömisen ja liikkumisen ohella kolmas suuri henkilökohtaisten valintojen piiriin kuuluva ympäristön kuormittaja, ilmaston muuttaja ja biodiveristeetin tuhoaja. Olisi hyvä asua pienesti, elää yhteisöllisemmin, omistaa vähemmän, jakaa enemmän. Verstas247 on vasta vain yksi huone, mutta yhdessä voidaan kasvattaa se ilmiöksi. Mahdollisuudeksi syödä ja säästää. Asua huokeammalla, keskemmällä ja silti säilyttää mahdollisuus käsitöiden ja askartelun vaatimien laitteiden käyttöön ja luovuuden kaipaamiin roinavarastoihin. Ja samalla kuulua joukkoon, saada ja antaa apua, olla yhdessä enemmän.

Verstas on kodin jatke, hyvän omantunnon ylellisyyttä.

Minun nähdäkseni kestävän kokoista asumista estää useimmiten kaksi asiaa:

  1. Vieraiden pitää mahtua johonkin. Pitää olla ylimääräisiä huoneita, sänkyjä, sohvia, suuria pöytiä, jotta ystävät ja sukulaiset voisivat tulla ja olla. Pitäisi mahtua saman pöydän ääreen syömään ja pelaamaan, pitäisi löytyä yösija, ettei tarvitsisi miettiä viimeistä junaa, bussia tai lasillista.
  2. Luovuus vaatii roinavarastoja, ihminen haluaa tehdä, luoda, saada aikaan, toteuttaa itseään, ja ratkaista ongelmansa. Luovuuden vaatimat varat ovat materiaaleja, laitteita, lähteitä. Ne ovat sälää, roinaa, rihkamaa, lankoja, kangaspakkoja, kuivaa puuta, koneenosia, kirjoja, lehtiä, papereita, leikkureita, liimaa, ne ovat poria, sahoja, ompelukoneita, tietokoneita, tulostimia, hitsipillejä, kangaspuita ja vetokaappeja… Mitä kenellekin, ja monille montaakin sorttia. Tuskin monellakaan on hirveää halua juuri omistaa noita asioita ja säilyttää niitä kotonaan. Mutta niiden pitäisi olla lähes käden ulottuvilla. Samassa korttelissa, niin että pikkupakkasellakin voi pyyhältää ilman takkia niiden luo, kun innostus iskee.

Verstas ei yritä ratkaista tuota ensimmäistä pulaa – pala kerrallaan norsukin syödään – mutta jälkimmäisen ratkaisemiseksi se on alku, pilotti, kokeilu, sinapinsiemen. Vielä ei ole puutyökoneita, ei mahdollisuutta ruiskumaalaukseen, ei lautaa eikä maaleja, ei kangaspuita, eikä neulekonetta, ei edes kovin kattavaa paperiaskartelijan välinevalikoimaa. Mutta jos riittävän moni yhdessä haluaa, niin kaikki se tulee. Tulee mahdollisuus polttaa savea ja sulattaa lasia, rakentaa vene ja lipasto, maalata mopo ja keittiönkaapit, kutoa matto ja huovuttaa jurtta.

Ei se kaikki tietenkään joka kortteliin tule, mutta jonnekin, ulottuville, käyttöön. Omaan kortteliin se, mikä olisi kotona normaalisti tilaa viemässä – ja hyvin harvoin käytettynä.

“Kotitalouksissa porakonetta käytetään keskimäärin 8 minuuttia vuodessa.” Samasta koneesta riittää kyllä yhteiskäytettävää. Ja yhdessä saadaan parempaa. (Jos on joskus katsonut, kuinka kivistä betonisenää porataan tavallisella iskuporakoneella ja sitten sillä liki tonnin hintaisella rakentajan työkoneella, tietää mistä puhun.)

Omaan kaupunginosaan tulee sitten isompaan tilaan hiukan hiukan eksoottisempaakin, mutta aika tavanomaista. Sellaista mitä ei kotona yleensä ole, mutta mille useimmilla olisi joskus tarvis; 3D-tulostimet, laser-leikkurit, kangaspuut, uunit, purunpoistolla varustetut tilat sahoineen ja sorveineen, maalaamiseen sopivat tilat.

Ja sitten ehkä jonnekin vielä tulevat ne paikat, joissa voi ruiskumaalata auton tai painaa tapetin…

On sitä maailmassa unelmoitu kummempaakin, ja saatu aikaiseksikin. Yhdessä.

Tuovi Kurttio
Verstas247:n perustaja

Ompeluvarustus ja ompelukoneet yhteisessä käytössä

Moni on kysellyt Verstaan ompeluvälineistä ja ompelukoneista. Tässä niistä pieni listaus kuvauksen kanssa. Ompelukoneiksi olemme halunneet hommata sellaisia malleja, joita on helppo oppia käyttämään, ja jotka on helppo huoltaa.

Iso pöytä

Aloitetaan tästä. Verstaan pöydän leikkauspöydän koko on 2,5 x 1,5 m. Siinä on hyvä leikata kankaat, teipata kaavat ja ylipäätään askarrella yhdessä. Taso on vesivaneria ja pöydänjalka saatiin lahjoituksena teatterilta. Iso pöytä on Verstaan suosituimpia välineitä, eikä suotta!

Saumurit

Saumureissa on vakiona mustat ja valkoiset langat, joten ompelun voi aloittaa siltä istumalta. Verstaalta löytyy pieni valikoima erivärisiä saumurilankoja, jos haluaa vaihtaa vaikka ensimmäisen langan väriä kankaaseen sopivaksi. Aika harvoinpa sitä viitsii vaivautua.

Vaikka nämä saumurit eivät ole kovin vaikeita käyttää, kannattaa aloittaa ompelu saumurin käytön alkeista joko itse opiskellen tai osallistumalla saumuri -alkeiskurssille.

Juki-saumurit ovat aivan uusia ompelukoneita, joilla aloittelijan on helppo aloittaa saumurointi. Ei liikaa erityisiä osia, mutta kaikki tarpeelliset säädöt helposti tehtävissä.


Baby lock -saumuri
on vanha luottokone, joka ei vähästä säikähdä. Moni vanhan kansan ompelija on tottunut ompelemaan Baby Lockilla, ja se on aikanaan ollut yksi markkinoiden parhaista koneista.

Brother-saumuri on teollisuuskone ja itseasiassa 5 – langan ketjutikkikone. Verstaalla se on viritetty valmiiksi kolmen langan saumuriksi, sillä ketjutikille on kovin vähän käyttöä. Saumurina se kehrää hiljakseltaan ja on supertehokas huolittelukone.


Suoratikkikoneet

Teollisuuskoneet ovat ilman tietotekniikkaa, ja siksi helppoja ihan kaikkien käyttää ensikertalaisesta ammattilaiseen. Teollisuusompelukoneet hankittiin käytettyinä. Koneissa ei ole montaa erityistä osaa, mutta tikin jälki on mitä mainioin. Juki-teollisuuskoneessa on automaattinen langan leikkaus ja Brother-teollisuuskoneessa lanka on leikattava itse. Näillä kun tottuu ajelemaan, ei enää muuta kaipaakaan.

Tsekkaa, miten Juki-suoratikkikone toimii tästä Instagram postauksen videossa. 


Ompelukoneet

Verstaalta löytyy erittäin hyvä valikoima kotiompelukoneita. Näitä on saatu lahjoituksina useilta tahoilta. Kaikki koneet on huollettu Verstaan toimesta. Husqvarna-koneita on kolmea erilaista mallia eri vuosikymmeniltä. Myös Eva-koneista löytyy vanha metallinen sekä aivan uusi malli. Vanhat metalliset koneet ovat kestäviä, ja ne ovat olleet aikanaan kalleimpia saatavilla olevia koneita. Singer-ompelukoneita löytyy myös. Yhteensä ompelukoneita on seitsemän kappaletta.

Ompelukurssilla ompelukoneet on kaikki käytössä, mutta muuten näitä käytetään yleensä kaksoisneulalla huolitteluun ja siksak ompeluun, missä semmoista tarvitaan. Esimerkiksi rintaliivien ompelussa.


Silitysyksikkö

Yksi Verstaan ihanuuksista on silitysasema, jota ei kyllä kotonta hevin löydä. Siinä on imu ja puhallus, mutta ennen kaikkea topakka höyry ja iso silistyslauta. Pienempään käyttöön on myös useita kotisilitysrautoja. Huom! Askartelukäyttöön olevat silitysraudat on erikseen.


Muut ompeluvälineet

Verstaalle on kerätty kaikenlaista ompelussa tähdellistä tarviketta.

  • Leikkuualustoja ja pyöröleikkureita on kolmet
  • Kaavapaperia ja liituja
  • Metalliviivaimia ja kaavaviivottimia
  • Ratkojat, nuppineulat jne.

Käytännössä sun tarttee vain tulla paikalle kankaan kanssa. Ellet sitten halua käyttää Verstaan kierrätyskangashyllystä jotain. Sitä pitäisikin vähän tyhjentää.


Etsinnässä vielä

  • Peitetikkikone. Olemme semmoisesta kauan haaveilleet, mutta sopivaa ei ole vielä tullut vastaan. Yksi jo kävi esittäytymässä meille, mutta se olisi vaatinut isomman korjauksen. Pikkufiksaukset onnistuu meiltäkin!
  • Lisää saumureita – kuinka monta saumuria voi olla tarpeeksi? Mielellään teollisuuskone.