Mallitilkku on ajanhukkaa? Näin saat irti parhaat tulokset neulomisen tylsimmästä tehtävästä.

Etkö ikinä neulo mallitilkkuja?  Ehkä kannattaisi harkita uudelleen.
Tällä kertaa tutustutaan neulojan työkalupakin salaiseen aseeseen, eli mallitilkkuun.
Mikä se on, mitä sillä voi tehdä ja voisko sen vain jättää väliin.

 

 

Harva asia jakaa neulojia niin jyrkästi kahteen leiriin kuin mallitilkut. Kun puhe kääntyy tähän harmittomalta vaikuttavaan neuleen palaseen, väki kaivautuu poteroihinsa kuin laskiaispullamäessä. Onko hillo vai mantelimassa parempaa kalpenee, sillä toisin kuin neulepuikoissa ja lankasaksissa, pullassa ei ole teräviä osia.

Moni neuloja tunnustaa tämän valmisteluvaiheen tehtävän hyödyt, mutta tuskailee silti sen toteuttamisessa. Kun inspiraatio valtaa mielen ja se uusi, ihana paitaohje puskee jo ulos printteristä, ei voisi vähempää kiinnostaa alkaa laskea jotain kerroksia tai suhata edestakaisin vertailemassa eri puikkojen vaikutuksia neulepintaan. Tylsää!

Osalla neulojista voi myös olla hieman hukassa, mikä mallitilkun pointti on ja miten sitä voi hyödyntää optimaalisesti. Käydään seuraavaksi läpi, mikä mallitilkku on, miten sitä voi käyttää ja kuinka sellainen kannattaa neuloa.

 

Mikä on mallitilkku?

 

Yksinkertaisimmillaan mallitilkku on tasona, eli edestakaisin neulottu neliö sileää neulosta. 

Sitä voidaan hyödyntää monilla eri tavoilla neulomisen tukena ja esimerkiksi neulesuunnittelijoiden työssä mallitilkun avulla voidaan kaavoittaa ja sarjoa neuleohjeita ilman kokonaisen mallityön neulomista. Jokaisella neulojalla on omanlaisensa neulekäsiala ja ne voivat erota toisistaan paljonkin. Mallitilkun avulla voidaan välttää suurin osa tilanteista, joissa valmis neule onkin väärän kokoinen valmistuttuaan.

Neulesuunnittelijat ilmoittavat ohjeissaan aina ohjeessa käytetyn neuletiheyden, jotta neuloja voi puikkovalintansa avulla mätsätä oman tiheytensä ohjeeseen ja tälla tavoin saada ohjeessa ilmoitetun kokoisen lopputuloksen. Ohjeen koot ja silmukkamäärät on laskettu ohjeessa ilmoitetun neuletiheyden perusteella ja jos neulojan tiheys eroaa ohjeesta, lopputulos on väistämättä eri kokoinen.

 

Mallitilkun avulla voi:

  • Testata erilaisia neulemalleja, kuten pitsejä, palmikoita tai patenttia
  • Ottaa tuntumaa eri puikkoihin tai lankoihin
  • Määrittää sopiva puikkokoko, jolla oma neuletiheys vastaa ohjeen tiheyttä
  • Laskea silmukka- ja kerrosmääriä, kun suunnittelet tai muokkaat neuleohjetta

 

Suru puserossa? Mallitilkun avulla voit välttää liian pitkät hihat ja helmat.

Mitä neuletiheys tarkoittaa?

 

Neuletiheys tarkoittaa neuloksen tiheyttä, eli kuinka monta silmukkaa ja kerrosta mahtuu tietylle alalle. Pienillä puikoilla ohuesta langasta neulotussa neuloksessa silmukoita on tiuhemmassa kuin samasta langasta paksuilla puikoilla neulotussa.

Neuletiheys vaikuttaa neuleen laskeutuvuuteen ja kestävyyteen. Villasukissa neuletiheyden olisi hyvä olla suuri, eli neuloksen tiivistä ja tiheää, jotta sukka kestäisi kulutusta. Paidoissa ja huiveissa pienempi, eli harvempi tiheys taas tuottaa laskeutuvamman neuloksen, joka asettuu vartalolle paremmin.

 

Neuletiheys mitataan mallitilkun keskeltä, jossa neulos vastaa kaikkein todenmukaisimmin neulojan todellista neulekäsialaa.  Yleisin mittausmuoto on asettaa mittanauha tai viivoitin tilkun päälle ja laskea montako silmukkaa ja/tai kerrosta mahtuu 10 cm matkalle. Yleensä lasketaan puolen silmukan tai kerroksen tarkkuudella.

Neuletiheys ilmoitetaan ohjeissa esimerkiksi ”Neuletiheys: 32 s x 38 krs = 10 x 10 cm tasona neulottua sileää neulosta.”

Lankakerien vyötteissä ilmoitetaan myös usein neuletiheys kyseiselle langalle. Suurimman osan ajasta vyötteen neuletiheys on täysin hyödytöntä ja sillä ei tee mitään. Vyötteen tiheys on eräänlainen valmistajan suositus, että sillä tiheydellä neulottu neulos olisi langan valmistajan mielestä kyseiselle langalle oikein toimiva ja optimaalinen.

Jos neulot valmiilla ohjeella, seuraa aina ohjeen ilmoittamaa neuletiheyttä.

 

Mitä teen, kun ohjeen tiheys ja mallitilkun tiheys eivät täsmää?

 

Puikkokoko ja oma neulekäsiala vaikuttavat neuletiheyteen. Jokainen neuloo omalla tavallaan ja se voi olla tiukempaa tai löysempää riippuen langasta, puikkojen materiaalista tai jopa neulekuviosta.

Tämän vuoksi jokaista projektia varten olisi hyvä neuloa aina oma mallitilkkunsa. Neulekäsiala myös vaihtelee vuodenaikojen ja jopa mielentilan mukaan, joten edes vuodentakaista tilkkua ei välttämättä voi suoraan hyödyntää. Jännittävää dekkarisarjaa katsoessa neuloessa saattaa huomaamattaan kiristellä niin, että silmukat suorastaan natisevat!

 

Ohjeissa annetaan neuletiheyden lisäksi aina puikkokoon suositus. Avainsana on suositus. Sen on tarkoitus olla suuntima aiotusta kokoluokasta, jolla suunnittelijan mukaan pääsee lähelle oikeaa neuletiheyttä ja josta itselle sopivan puikkokoon testaaminen kannattaa aloittaa.

Kun tarkistetaan omaa neuletiheyttä, ensimmäinen mallitilkku kannattaa neuloa ohjeen suosittelemalla puikkokoolla. Sen jälkeen mitataan tilkun tiheys ja verrataan sitä ohjeessa ilmoitettuun. Mikäli oma tiheys on tiukempi, eli neuletiheys on suurempi, otetaan ratkaisuksi paksummat puikot ja neulotaan uusi tilkku. Jos oma tiheys on löysempi, eli tiheys on pienempi, otetaan vastaavasti pienemmät puikot.

 

Neuletiheyttä tarkistaessa silmukoiden lukumäärä on tärkeämpi kuin kerrosmäärä. On usein helpompaa neuloa enemmän tai vähemmän kerroksia kuin viilata silmukkamääriä uusiksi.

 

Paidan kokoiset mallitilkut voi olla aika työläitä pidemmän päälle.

 

Miten voin laskea silmukkamääriä mallitilkun avulla?

 

Kaavoitus ja sarjominen ovat oma oppialansa ja hyvin laajoja aiheita, joihin tässä ei mennä sen enempää.
Yksinkertaisimmillaan  homma menee jotakuinkin niin, että mallitilkusta mitatuilla tiheyksillä voi laskea silmukka- ja kerrosmääriä vaikka paitaa suunnitellessa. Tarvitset mitat kaikkiin eri kappaleisiin, laskimen ja aikaa pähkäillä.

Jos kappaleen leveys on 45 cm, kerrotaan neuletiheys silmukkaluvun (silmukkamäärä per 10 cm) 4,5:llä ja saadaan tulokseksi silmukkamäärän kappaletta varten. Pinta-alojen ja prosenttilaskujen kertaaminen voi olla avuksi tässä. Monet neulesuunnittelijatkin jakavat haastavan muotoisia kappaleita kolmioihin ja neliöihin laskujen helpottamiseksi. Säännöllisten muotojen kanssa voi olla helpompaa pelailla.

Neulominen ja erityisesti neuleiden muokkaaminen ja suunnittelu on suurelta osin matikkaa!

Jos lähdetään muokkaamaan neuleohjetta eri langanpaksuudelle, silmukka- ja kerrosmääriä joutuu luultavasti laskemaan täysin uusiksi. Se on täysin mahdollista, joskin työlästä ja silloin hyvä mallitilkku pelastaa monelta turhaumalta.

Ohjetta muokatessa täytyy ottaa huomioon muutosten vaikutukset kokonaisuuteen. Jos ohuemman langan vaihtaakin paksumpaan tai toisinpäin, valmiin neuleen laskeutuvuus, istuvuus  ja käyttömukavuus voi muuttua, vaikka mittasuhteet pysyisivät samoina.

 

Voinko skipata mallitilkun neulomisen ja siirtyä suoraan siihen inspiroivaan osuuteen?

 

Lyhyt vastaus on: Tottakai voit! Se on sinun neuleesi.

Neulominen on lopultakin henkilökohtainen harrastus ja sen myötä jokainen voi neuloa ihan omalla tyylillään ja tehdä omat ratkaisunsa ohjeiden ja suositusten suhteen. Mallitilkun neulominen ei ole millään muotoa pakollista, vaikka onkin erittäin hyödyllistä. Toiset neulojat saattavat vitsaillen sanoa tekevänsä paidan kokoisia mallitilkkuja, eli vasta paidan valmistuttua selviää, onko se sopivan kokoinen vai ei.

Mallitilkku on nimenomaan työkalu, jonka avulla voi halutessaan poistaa arvailun ja tuurielementin neuleprosessista silloin, kun neulojalle on tärkeää saada aikaan tietyn kokoinen lopputulos. Voi olla mukavampaa käyttää yksi neulepäivä mallitilkun kanssa veivaamiseen kuin purkaa kahden viikon tuotokset ekan sovitusvaiheen jälkeen tai todeta valmis verme aivan väärän kokoiseksi.

 

 

Näin neulot mallitilkun:

 

Jotta mallitilkusta saa kaiken kaivatun tiedon irti, se kannattaa tehdä huolella. Jos on tarkoitus lähinnä testailla puikkoja tai lankoja, voi luoda muutamankymmentä silmukkaa ja neuloskella ihan rauhassa sen kummemmin miettimättä. Mikäli tilkun on tarkoitus olla apuna puikkokoon määrittämisessä tai kaavoittamisessa, on hyvä kiinnittää enemmän huomiota tilkun kokoon ja muotoon.

 

  • Käytä samaa lankaa tai lankoja, joilla lopullinen työ neulotaan.
  • Jos projekti neulotaan suljettuna, eli pyöröneuleena, neulo tilkku myös pyöröneuleena.
  • Neulo samalla neuletekniikalla kuin varsinainen neule, eli kirjoneuleena, joustinneuleena, patenttineuleena, jne.  Jos neuleessa on eri tekniikoiden osioita, kannattaa määrittää jokaiselle tiheys omalla tilkulla.
  • Neulo riittävän suuri tilkku! Tilkun sopiva koko on noin 20 x 20 cm valmista neulosta.

 

Luo silmukat vapaavalintaisella tyylillä. Mallitilkku on hyvä tilaisuus harjoitella erilaisia luontimenetelmiä.

Osa neulojista neuloo mallitilkun reunoille helmineuletta, jotta valmis tilkku ei rullaisi reunoilta. Se on mainio kikka, joskaan ei pakollista.

 

Voit neuloa pyöröneuletilkun joko putkena kuin sukanvarren ja leikata sen auki mittausta varten tai neuloa tasona ja aloittaa jokaisen uuden kerroksen aina samasta reunasta. Tällöin tilkun taakse jätetään koko tilkun leveydeltä langanjuoksut, joiden avulla tilkun saa levitettyä auki mittausta varten.

Jos tilkkua ei ole leikattu saksilla, tilkun langat voi purkaa talteen, oikoa kastelemalla ja käyttää varsinaiseen projektiin.

 

Viimeistele tilkku kastelemalla ja muotoilemalla se kuivumaan tai vaihtoehtoisesti höyryttämällä ennen mittausta. Valmiit mitat tulisi aina mitata tilkusta, joka on viimeisteltyä kuten valmis neule, sillä osa langoista ja neulekuvioista venyy ja tasoittuu viimeistelyvaiheessa hyvinkin dramaattisesti.

Aseta mitta tilkun keskivaiheille ja laske silmukka- ja kerrosmäärät puolen silmukan/kerroksen tarkkuudella.

 

 

Oliko tässä sinulle uutta tietoa? Mikä yllätti?

Kuulutko tilkkujen suhteen hillo vai mant.. eiku tilkkujen neulojiin vai skippaajiin? Onko tilannetta, jossa tilkku on täysin turha? Kerro meille kommenteissa!

 

Ohje Räsymatto -pipon neulomiseen

Tämä pipon ohje on tehty Noviisien neulekerhoa varten Verstas247:lla. Malli toimii oivallisesti langan vaihtojen opetteluun ja siihen on helppo upottaa kaikenlaisia saatuja langan jämiä.  Jos testaat ohjetta, ja jaat kuvan siitä somessa, tägää Verstas247 niin näemme, minkälaisia pipoja ohjeella syntyy!

Valmiin pipon ympärys: noin 52cm

Välineet pipon neulomiseen

  • 3,5 mm sukkapuikot (4-5 kpl)
  • 3,5 mm pyöröpuikko (40 cm). 
  • kanavaneula 
  • sakset

 

Langaksi sopii kaikki jämälangat

15-20 g pipon resoriksi sopivaa lankaa, vahvuus 100g = n. 200 m

Erilaisia jämälankoja noin 50 g verran. Jämälankojen vahvuus voi vaihdella ohuista (noin 400 m / 100 g) paksumpiin (noin 150 m / 100 g). Lankojen olisi hyvä olla vähintään 2 metrin mittaisia pätkiä.

Voit myös tietysti tehdä pipon yksivärisestäkin langasta kuten vaikka Novitan 7 veljestä langasta tai ihana alpakka Dropsin Nord.

 

Työohje pipon neulomiseen

Luo 80 silmukkaa resoriin sopivalla langalla pyöröpuikolle. Liitä suljetuksi neuleeksi.

Neulo 1o, 1n – joustinneuletta 10 kerroksen verran.

Neulo sitten vielä 1 krs oikein.

Aloita pipon räsyraidat 

Ota uusi lanka työhön,mutta älä katkaise vielä resoriin käytettyä lankaa. Jätä noin 10-senttinen häntä uudella langalla työn nurjalle puolelle ja poimi sekä uusi, että vanha lanka rinnatusten sormelle.
Neulo molemmilla langoilla yhdessä 3o. 

Katkaise resorin lanka jättäen noin 10 cm häntää nurjalle puolelle. Jatka neulomista vain uudella langalla. 

 

Neulo kaikki silmukat oikein, kunnes pääset taas langanvaihtumiskohtaan. Tee kuten edellä; ota uusi lanka työhön jättäen n. 10 cm mittaisen hännän työn nurjalle puolelle, neulo molemmilla langoilla yhtä aikaa 3o ja katkaise vanha lanka, jättäen sille noin 10 cm häntää työn nurjalle puolelle. Neulo taas krs oikein.

Neulo yhteensä 50 kerrosta räsyraitoja. Jätä kaikki langanpäät roikkumaan nurjalle puolelle.

 

Päälaen kavennukset pipossa

Jatka raidoittamista samaan tapaan kavennusten ajan. Vaihda sukkapuikkoihin, kun pipon silmukkamäärä ei enää riitä pyöröpuikolle.

Neulo 3o (langanvaihto), 6o, 2oyht, 1o, 2tyht, 15o, 2oyht, 1o, 2tyht, 15o, 2oyht, 1o, 2tyht, 15o, 2oyht, 1o, 2tyht, 6o.

Neulo 3 kerrosta oikein.

Neulo 3o (langanvaihto), 5o, 2oyht, 1o, 2tyht, 13o, 2oyht, 1o, 2tyht, 13o, 2oyht, 1o, 2tyht, 13o, 2oyht, 1o, 2tyht, 5o.

Neulo 2 kerrosta oikein.

Neulo 3o (langanvaihto), 4o, 2oyht, 1o, 2tyht, 11o, 2oyht, 1o, 2tyht, 11o, 2oyht, 1o, 2tyht, 11o, 2oyht, 1o, 2tyht, 4o.

Neulo 1 krs oikein.

Neulo 3o (langanvaihto), 3o, 2oyht, 1o, 2tyht, 9o, 2oyht, 1o, 2tyht, 9o, 2oyht, 1o, 2tyht, 9o, 2oyht, 1o, 2tyht, 3o.

Neulo 1krs oikein.

Neulo 3o (langanvaihto), 2o, 2oyht, 1o, 2tyht, 7o, 2oyht, 1o, 2tyht, 7o, 2oyht, 1o, 2tyht, 7o, 2oyht, 1o, 2tyht, 2o.

Neulo 3o (langanvaihto), 1o, 2oyht, 1o, 2tyht, 5o, 2oyht, 1o, 2tyht, 5o, 2oyht, 1o, 2tyht, 5o, 2oyht, 1o, 2tyht, 1o.

Neulo 3o (langanvaihto), 2oyht, 1o, 2tyht, 3o, 2oyht, 1o, 2tyht, 3o, 2oyht, 1o, 2tyht, 3o, 2oyht, 1o, 2tyht.

Neulo 3o (langanvaihto), 2oyht, 2tyht, 1o, 2oyht, 1o, 2tyht, 1o, 2oyht, 1o, 2tyht, 1o, 2oyht, 2tyht.

Neulo 3o (langanvaihto), 1o, 3oyht, 1o, 3oyht, 1o, 3oyht, 1o.

Neulo 3o (langanvaihto), 2oyht, 3oyht, 2oyht.

Vedä lanka neulalla kaikkien silmukoiden läpi, solmi ja pujota nurjalle puolelle. Jätä 10 cm häntä ja katkaise.

 

Pipon hapsujen solmiminen

Käännä pipo nurja pinta ulospäin ja solmi hapsut. Kuvan pipon hapsut on solmittu kaksoistasosolmuin ja sitten lyhennetty sopivaan pituuteen. Saman efektin saa aikaan myös solmimalla vastakkaiset hapsunpäät umpisolmulla ja lopuksi lyhentämällä päät sopivan mittaisiksi.

Voit myös keksiä oman idean hapsujen solmimiseen!

 

 

Viimeistely

Päättele aloituksen langanpää kanavaneulalla pujotellen.

Höyrytä pipo ja hapsut sileäksi puuvillakankaan läpi.

 

Lyhenteet

s = silmukka

krs = kerros

o = oikein, oikea silmukka

n = nurin, nurja silmukka

2oyht = neulo 2 s oikein yhteen 

2tyht = neulo 2 s takareunoistaan oikein yhteen

3oyht = neulo 3 s oikein yhteen

 

Ohjetta voi vapaasti käyttää omaksi iloksi neulomiseen tai pientuotantoonkin. Muista mainita Verstas247, jos teet myytäviä tuotteita.

Kulhollinen lupiineja pikkupätkälle lankaa

Lupiinilla värjäyksen ohjeet testissä

Lupiinilla värjäystä ihan ekaa kertaa

Lupiinilla (Lupinus polyphyllys) värjääminen on kiinnostanut pitkään, sillä vieraslajien kerääminen on kuulunut harrastuksiini myös ja tässä on kätevä tapa yhdistää kaksi kiinnostuksen aihetta samalla. Jokaisen lupiinin kukinnon kerääminen auttaa hillitsemään kasvin leviämistä. Enemmän lupiinista voi lueskella tästä.

Lupiinista on sanottu tulevan todella uniikkeja värejä, sinistä, kirkasta viherää tai ”jäänkarvaista” vihertävän siniharmaat. Miten mielenkiintoista! Lähdin heti ensin tavoittelemaan sinistä väriä, sillä sitä löytyy Suomen luonnonkasveista todella vähän.

Ohjeita lueskelin ihanasta Luonnon väriaineet -kirjasta ja lisäksi internetistä löytyy oivalliset Tetri Designin tekemät värjäysohjeet, ja niillä tein tämänkin kokeilun. En vaan ihan malttanut pysyä ohjeissa, ja lopputuloksessa se näkyikin. Oltiin ihan ekaa kertaa tekemässä, joten tässä kokemuksia ensikertalaisen värjäystulkinnoista ja -kokeiluista. Aina ei mene niin kuin Strömsössä, ja halusinkin kertoa teille tästä omasta opin taipaleesta. Usein sitä virheistä oppii enempi kuin onnistumisista!

 

Lupiinin keräysohjeet

Lupiinin keräys on helppoa. Sinisen värin saamiseksi tärkeintä on, että käytät tuoreita kasveja ja siksi keräys kannattaa ajoittaa samaan päivään, kun värjäätkin.

Lupiinin koko kasvilla voi värjätä, mutta me käytimme nyt pelkkiä kukintoja. Vaikka lupiinia tarvitsee todella paljon, on sen kerääminen nopeaa puuhaa. Katko varret saksilla ja riivi kukat astiaan.

Lupiineja tarvitsee todella paljon, jos haluaa värjätä vähänkään isompaa erää. Lupiineja on kyllä paljon tarjolla, joten se ei liene ongelma.

Värjäyksessä tarvittavat tarvikkeet

  • Kattila – otin isoimman, mitä talosta löytyi, mutta eihän tämä kovin iso vielä ole. Onneksi värjäysmääräkään ei ollut kovin suuri. Seuraavaksi kattilaostoksille.
  • Mittausastioita ja vaaka. Langan ja alunan punnitsemiseen.
  • Alunaa / viinikiveä tai muuta puretetta. Alunaa voi ostaa apteekista tai Tetriltä. Me käytimme nyt alunaa, sillä ekalla kerralla emme halunneet lähteä testaamaan uusia puretteita. Seuraavalla kerralla sitten!
  • Sekoitusvälineitä

Värjäystarvikkeet, kukat kulhossa ja Luonnon väriaineet -kirja

Värjääminen jännitti kyllä hieman

Itse värjääminen onkin se jännittävin vaihe. Erityisesti huoletti oikean lämpötilan saaminen, ja ettei vaan keitokset kuumene liikaa. Kiehuminen muuttaa värin kuulemma heti vihreäksi, sillä siniset värit hajoavat keitettäessä. Meillä ei kuitenkaan ollut lämpömittaria, joten piti pärjätä ihan näppituntumalla. Siksipä valitsimmekin 45 asteen keitoksen, sillä se on helpompi pitää kiehumispisteen alla ja tunnistaa lämpötila sormella (37 astetta) kokeilemalla. ”Pikkaisen kuumaa”, oli lämpötila, jota yritimme hakea näppituntumalla 😀

Ekakertalaisina aloitimme mittaamalla tarvikkeet.

Karoliinan ohjeen mukaan tarvitaan 10 g lankaa värjäämiseen.

  • 1 l lupiinin kukkia
  • 0,5 litraa vettä (me laitettiin enemmän, sillä kukat ei meinanneet peittyä. Oli huono idea!)

Me otimme lankaa vain 5 g, sillä halusimme samaan kattilaan testiin myös pellavaa ja trikoota. Nämä ovat molemmat sellaisia kankaita, jotka eivät yleensä värjäänny niin hyvin, ja siksi halusimme testata, tuleeko niihin väriä ollenkaan.

Langan tulisi olla esipurettua, mutta koska emme olleet huomanneet tehdä sitä etukäteen, laitoimme puretetta suoraan samaan kattilaan. Olimme vähän huithapeleita lisäämisen kanssa, sillä määrät ovat niin pieniä (5 g alunaa), joten arvioimme lusikalla muutaman gramman verran.

Työvaiheet värjäämisessä

Värjäyksen työvaiheet olivat meillä seuraavat.

Punnitaan langat – meillä 5 g lankaa

Lisätään kasvit kattilaan

Kukat matkalla kattilaan

Kaadetaan vettä päälle, kunnes kukat peittyvät

Kukkien kastelua

Lisätään aluna ja viinikivi. Juu, tämä olisi kannattanut lisätä jo veteen.

Alunaa kukille

Lisätään värjättävä materiaali kostutettuna.

Langat menossa liemeen

Nostetaan lämpötila 45 asteeseen.

Annetaan olla noin kaksi tuntia.

Otetaan levy pois päältä ja annetaan olla vähintään 15 tuntia

No juu, me laitoimme vettä vähän liikaa sillä kukat eivät meinanneet peittyä vaan jäivät pinnalle kellumaan. Ehdottomasti seuraavalla kerralla teemme esipuretuksen myös.

Mikä oli värjäyksen lopputulos sitten?

Huono, se se oli. Lanka kävi ihanassa vaaleankeltaisessa värissä, mutta hailakoitui harmaaksi lopulta yön yli liotessa. Kuivuessa siitä tuli kuitenkin ihastuttava vaalea minttu!  Mitä tästä opimme?

  • Lupiinien kukat eivät olleet kovin sinisiä, ja niiden vierellä kasvoikin valkoisia lupiineja. Seuraavalla kerralla kerätään sinisempiä!
  • Vettä meni vähän liikaa, mikä laimensi lopputulosta. Kukkia voisi reilusti painaa kattilan pohjalle, jotta niitä on varmasti tarpeeksi.
  • Kukkia pitäisi olla rutkasti enempi. Tämän värjäyskokeilun teimme vähän extempore, kun lupiinit tuli iltakävelyllä vastaan, ja nyt kipinä on kyllä syttynyt!
  • Kankaisiin pitäisi testata lisää puretteita. Pellava värjäytyi hiuksen hienosti harmahtavaksi ja muuttui kuivuessaan hieman laikulliseksi kellertäväksi. Trikoossa väri näkyi vielä vähemmän.

Kääk, se on rumaa keltaista.

 

Huh, se kuivui yön yli kuivuessa kauniin mintun vihreäksi.

Lupiinilla värjäykseen lisää lähteitä

Tässä vielä muutama hyvä lähde, joita käytimme värjätessä.

  • Värjäykseen löytyy ohjeita  Tetri Designilta.
  • Luonnon väriaineet -kirja. Räisänen, Primetta, Niinimäki. Kirja on aivan ihana ja siinä on paljon ohjeita kasveista ja värjäyksestä.

Facebookissa on myös Värjärikillan internetsivut ja heidän Facebook -ryhmä, missä on kaikenlaisia vinkkejä värjäilyyn vaikka kuinka!

Tämä oli vasta alkua, värjäämme varmasti vielä lisää!

 

Verstas on Kalliossa Helsingissä sijaitseva käsityömesta. Verstas toimii kuten kuntosali. Yhteisessä työtilassa on tilaa tehdä, yhteisiä laitteita ja kiinnostavia kursseja.  Tsekkaa jäsenyydet tästä.

Kaava vanhasta vaatteesta – tee lempivaatteesi uusiksi!

Onko sinulla jokin tosi kovasti rakastettu lempivaate? Sellainen, jota olet pitänyt niin paljon, että vaate alkaa olla jo ihan hiutunut ja kenties hajonnutkin, mutta et raaski luopua siitä?

Vai löytyykö kaapistasi jemmasta joku viha-rakkausvaate, jonka malli on täydellinen, mutta kuosi kulahtanut ja jo silmiäsi särkevä?

Ei hätää!

Me opetamme sinut tekemään lempivaatteesi uusiksi tai kopioimaan vaatteen mallin toiseen vaatteeseen! Kyllä, se on mahdollista! Tarvitset vain taitoa piirtää kaavat…

Alkoiko jännittää? Ällös huoli. Olemme tehneet seikkaperäiset ohjeet, joilla toistat vaatteen mallin kaavaksi.

Lempparivaatteesta kaava uuteen vaatteeseen 

Näitä ohjeita seuraamalla opit ompelemaan vanhan vaatteen pohjalta uuden vaatteen. Opit piirtämään kaavan vanhasta vaatteestasi, ja ompelemaan yksinkertaisen hihallisen paidan.

itse piirretty kaava

Tässä esimerkissä piirretään kaava vanhasta paidasta, mutta sama periaate sopii mihin tahansa vaatteeseen.

Työvälineet:

  • viivain ja mittanauha
  • kaavapaperi/ sanomalehti/ leivinpaperi
  • tussi/ kynä
  • kaavapaino tai nuppineuloja
  • silitysrauta ja -lauta

Periaatteet:

Kaava piirretään jäljentämällä paperille jokainen sauma. Aloittelijan on helpointa valita sellainen vaate, jossa on mahdollisimman vähän saumoja. Jos sinulla on jo paljon ompelukokemusta, voit hyvin valita vaativamman vaatteen, sellaisen, jossa on useampi sauma.

Paperikaavan avulla voidaan tarkistaa, että vaatteesta tulee sopusuhtainen ja symmetrinen. Perusteellisesti käytetyt lempivaatteet ovat helposti epäsymmetrisiä, sillä kankaat ja saumat venyvät käytössä. Kaavalla varmistetaan, että uudesta vaatteesta tulee uutta vastaava, ja se ei ole valmiiksi jo huonosti istuva. Epäsymmetrisesti ommeltu vaate venähtää käytössä vielä enemmän, ja lopputuloksena olisi lyhytikäinen vaate.

Aloita silittämällä:

Prässää vaate. Älä venytä vaatetta, vaan painele se kauttaaltaan suoraksi. Prässätty vaate on parhaiten muodossaan, sillä rypyt voivat muuttaa vaatteen muotoa paljonkin.

vaatteen asettelu kaavan piirtämistä varten
Huolehdi, että vaate on aseteltu tasaisesti.

Piirrä kaava:

Piirrä etukappale ensin. Taita vaate keskeltä, siten puolista tulee symmetriset. Asettele paita kaavapaperille ja laita hiha vaatteen sisään.

Piirrä vaatteen ääriviivat katkoviivoin paperille seuraten alimmaisen kappaleen saumoja. Ole erityisen tarkka kulmien piirtämisessä kohdilleen. Kädentien kohdalla voit joutua etsimään saumaa useammasta kohtaa, ja nostamaan reunaa, jotta löydät alimmaisen sauman, mutta älä anna sen lannistaa.

Muista merkitä myös hihan kohdistushakki (eli kohdistusmerkki, jonka avulla osat kohdistetaan toisiinsa oikeista kohdista). Voit itse päättää mille kohdin piirrät sen, mutta on helppo mitata  kohdistushakki 8 cm päähän kylkisaumasta. Muista merkitä kohdistushakki myös hihan kaavaan samaan kohtaan 8 cm päähän.

hakkimerkin merkitseminen
Hakkimerkki auttaa kohdistamaan kappaleet oikein!

Käännä vaate ympäri, niin että takakappale on päällä. Piirrä takakappaleen ääriviivat. (Hiha on edelleen vaatteen sisällä.)

Nyt on hihan vuoro. Vedä hiha esille ja piirrä ensin takakappaleen puolikas paperille. Käännä ja aseta vaate hihan keskilinjalle, niin saat myös etukappaleen hihasta piirrettyä. Muista merkitä ja mitata sekä etupuolen kohdistushakki että pyöriön hakki. Huom. Hihaa ei voi piirtää kaksin kerroin, sillä etu- ja takakappale ovat hieman erikokoiset. Takakappale on yleensä hieman isompi ja siinä on  halausvaraa!

Piirrä keskietulinja (KE-taite/LS) suoraksi viivottimella, ja samoin olkalinja. Suorista kaikki liian jyrkät mutkat pääntiessä ja kädentiellä kauniiksi yhtenäisiksi kaarteiksi.

Tarkista mitat ja korjaa kaavaa:

Nyt seuraakin se kaikista tärkein vaihe koko hommassa! Tarkistusmittauksilla vaatteesta tulee varmasti juuri sinulle sopiva. Hyvä juttu on, että kun opit tämän, niin ymmärrät paremmin ostokaavojakin.

Mittaa ja merkitse etukappaleen kaavaan rinnan ja lantion ympärysmitta sekä pituus olkasaumasta helmaan. Rinnanympärys mitataan kainalosauman kohdalta. Toista sama takakappaleelle.

Mittaa samat kohdat vanhasta vaatteesta. Ovatko mitat oikein? Jos huomaat pientä, alle 1 cm eroa, voit huomioida sen trikoovaatteissa tekemällä hieman isommat saumanvarat. Jos ero on yli 1 cm, muokkaa kaavaa.

Mittaa ja merkitse hihan kaavaan kaaren pituus etu- ja takakappaleessa. Tarkista, että kaaren pituus on sama etu- ja takakappaleessa.

Tarkista kaavasta ja vaatteesta rinnan- ja lantionympärys, että ne ovat yhtenevät. Tee korjaukset tarvittaessa. Tarkista vielä vanhasta vaatteesta, että mitat ovat oikein kaavassa ja suurenna tai pienennä kaavaa tarvittaessa.

kaavan piirtäminen ohje
Kirjoita kaavaan, mistä osasta on kyse.

Leikkaa kangas uuteen vaatteeseen:

Asettele kangas siten, että siinä on taite langansuuntaisesti. Tarvittaessa mittaa reunasta, että taite on saman levyinen.

Asettele kaava kankaalle ja leikkaa vaatteen osat irti.

Jos teet trikoopaitaa, -tunikaa tai -mekkoa, jossa on trikoinen huolittelu pääntiessä: Mittaa vielä pääntien pituus ja leikkaa 4,5 cm x pääntienpituus- kokoinen trikoopala pääntien huolittelua varten.

Ompele uusi vaate:

Tässä on käytetty esimerkkinä trikoopaidan ompelua, ja se tapahtuu tässä järjestyksessä:

Saumuroi olkasaumat.

Saumuroi pääntiekaitale.

Saumuroi hihat.

Saumuroi kylkisaumat, aloita hihan suusta ja ompele kohti helmaa.

Käännä hihan suut ja helma, ompele kaksoisneulalla.

Vinkkejä:

Käytä apuvälineinä kaareviin muotoihin kaariviivainta, niin saat esimerkiksi pääntiestä siistimmän ja tasaisen. Lautanen voi toimia hyvin myös.

Jos vaate on ohutta tai hyvin venyvää kangasta, voit käyttää tärkkäysainetta silittäessäsi vaatetta. Näin saat vaatteen pysymään paremmin paikoillaan ja muodossaan. Varmista, että tärkkäysaine sopii vaatteellesi ja häviää pesussa, jos käytät vaatetta vielä jatkossa.

Jos vaate on jo kulunut puhki, niin saksi vaate surutta ja piirrä uusi luottokaava tilkuista ja tee vanhasta vaatteesta vaikka tiskirätti ja pari uutta paikkaa rikkinäiseen vaatteeseen!

 

P.S. Etsitkö valmiita kaavoja? Kurkkaa nämä meidän suosikkikaavat – ovat vieläpä ilmaisia!

P.P.S. Vai oletko vasta opettelemassa ompelua? Osta ompelun verkkokurssi: helppo trikoopaita tai kimono!

viirinauha tasselit

OHJE: Tee itse viirinauha

Joko riittää harmaus? Elämässä, kotona, pihalla, parvekkeella, arjessa ja juhlassa? Tuo väriä elämään – tee itse viirinauha!

 

Tupsuista tehty viirinauha sopii lastenhuoneeseen, parvekkeelle, puutarhaan tai vaikka sängyn yläpuolelle koristeeksi. Tämä helppo viirinauhan ohje ei vaadi ompelukonetta ja sopii aloittelijoille. Käytä viirinauhaan jämäkankaita ja käytöstä poistettuja vaatteita.

 

viirinauha terassilla

 

OHJEEN löydät tekstin lopusta – tai lue vertaistukea siitä, miten synkkä talvi ja kevät aiheuttivat värien kaipuun. Näin viirinauhan ohje syntyi:

 

VÄRIÄ, perskeles!

 

Neljä kuukautta kestäneen mustanharmaan marraskuun jälkeen tuli hidas ruskeanharmaa kevät. Koronaeristys, syöpäepäily, edessä oleva lomautus ja muuta ei niin valoisaa. Minulla oli valtaisa värien kaipuu.

 

viirinauhan ohje

 

Syntyi ajatus kirjavista viirinauhoista, mutta ompelukone on verstaalla. Edessä olevan leikkauksen takia päällä oli tiukan sorttinen koronakaranteeni kotosalla, joten mikä neuvoksi? Lempimateriaalini matonkuteet tietenkin!

 

Mutta mihin ja miten niitä ripustaisi, etteivät ne valuisi tuulessa yhteen läjään, ja kokonaisuus näyttäisi hyvältä?

 

Olen (luonnollisesti!!) säästänyt hajonneita kyniä. Niille kun voi kuvitella monenlaista käyttöä! Nyt ensi kertaa oikeasti toteutin kuvitelmiani. Päätin käyttää kynänvarsia välikappaleina erottelemassa tilkkuja toisistaan.

 

kynänpätkiä

 

Minä pengoin tilkkuvarastoja ja revin kankaita suikaleiksi. Siippa katkoi värikkäitä kynänvarsia rautasahalla välihelmiksi. Langaksi valitsin juuttinarun. Paperiset narut eivät ehkä kestä ulkona sateessa ja rännässä kyllin kauan.

 

Ensimmäinen versio viirinauhasta

 

Revityt kankaankappaleet olivat noin 5 senttiä leveitä ja ehkä 40 senttiä pitkiä. Silittämättömiä. Repiessä irtoilevat langanpätkät olin illalla telkkarin ääressä siivonnut pois. Kynänkuoret oli sahattu suoriksi putkiksi.

 

Solmin ryijysolmulla (kangassuikale lenkiksi ja päät siitä läpi) yksittäisiä hapsuja naruun, aina yhden suikaleen ja kynänpätkän väliin.

 

Lopputulos oli värikäs, mutta lievästi sanottuna pyykkinarumainen. Kynänkuorien pilkkominen oli ehkä turhaa työtä… Harvempi väli olisi varmasti näyttänyt paremmalta.

 

viirinauha

 

Toinen versio: Viirinauha kasvimaalle lintujen karkoitukseen

 

Uuteenkin versioon viirinauhasta käytin pilkottuja kynänvarsia, mutta nyt laitoin kaksi tai kolme palasta yhteen väliin. Heitin myös muutamia isoreikäisiä helmiä sekaan.

 

Olin harkinnut koko väliosan kokoamista helmistä, mutta epäilin, että silloin nauhasta tulisi liian raskas. Kynänvarret ovat juuri hyviä keveitä ja parhaimmillaan läpikuultavia auringon valossa hehkuvia ”helmiä” tähän tarkoitukseen.

 

Revin ja leikkasin kuteet nyt ohuemmiksi, noin kolmen sentin levyisiksi, ja laitoin jokaiseen solmuun kolmisen kuteenpätkää. Viirinauhan ulkonäköön vaikuttaa paljon se, tekeekö nipuista harmonisen värisiä vai riemunkirjavia. Minä valitsin tehdä sattumanvaraisesti!

 

Tällä kertaa lopputulos oli parempi. Nauhaan tuli hiukan rytmiä, ja pyykkinaruvaikutelma väheni oleellisesti. Mutta sitten oli syntynyt jo uusi idea…

 

Kolmas versio: Viirinauha puutarhajuhliin

 

Nyt revin ja leikkasin kuteet vieläkin kapeammiksi, noin sentin levyisiksi.  Tein niistä myös eri mittaisia, keskimäärin ehkä 30 senttiä.

 

Mutta kynänkuoret olivat lopussa! Kuinka ratkaisisin ripustamisen? Päätin ottaa langaksi matonkudetta.

 

Tupsun kokosin laittamalla halutunvärisiä nauhoja etusormen yli roikkumaan, kunnes nippu tuntui olevan sopivan kokoinen, ehkä 10-15 suikaletta per tupsu. Solmin nipun keskeltä yhteen matonkuteen pätkällä. Joku hennompi sidelanka olisi sirompi ja sallisi ehkä kauniimman liikkeen tuulessa – kokeile! Niput sidoin solmun alta kasaan trikoisella kangassuikaleella.

 

tupsuja viirinauhassa

 

Kokosin kaksi 12 tupsun nauhaa. Toisessa solmin tupsun sidontakuteen päät yhteen lenkiksi, tein pitkään matonkuteeseen noin 15 sentin välein kaksi vierekkäistä umpisolmua ja vain asetin irralliset tupsut roikkumaan solmujen väliin.

 

Toisessa leikkasin sidontamatonkuteeseen pienet reiät, pujotin ripustuslangan rei’istä ja tein lankaan (eli siihen pitkään matonkuteeseen, josta tupsut roikkuvat) solmun tupsun kohdalle. Lopputulos oli hienoin ja toki myös työläin.

 

Jos haluaisi oikein vuosikausia kestävän ”viirinauhan” pihakäyttöön, keinokuidut saattavat kestää säitä puuvillaa paremmin haalistumatta. Ehkä. Sen koetin varmistaa, että linnut eivät saa helpolla matkaansa kovin pitkiä ainakaan keinokuituisia lankoja. Ne eivät välttämättä ole mikään riemu luonnossa eivätkä linnunpesässä. Mutta toki joku tarmokas tsilppo saa tilkuista irti mitä vaan. Orava kävi jo nauhat tutkimassa. Vapuksi teen vielä parit kestovappuhuiskat jämäkankaista ja oksista!

 

Takapihalla on nyt väriä. On neljä nauhaa, pöytäliinat, on vällyt tuolien päällä, ja on tällä viikolla roihahtanut kukkaloisto. Kyllä tästä selvitään, oli korona mikä tahansa!

 

värikäs viirinauha

 

Helppo viirinauha tupsuista

 

Viirinauhaan tarvitset:

 

– Narua/ nyöriä/ matonkudetta/ moppilankaa

– Kangasta/ matonkudetta/ vanhoja vaatteita

– Halutessasi helmiä/ kulkusia/ tms.

 

Tee näin:

 

Leikkaa haluamasi pituinen pätkä nyöristä tai matonkuteesta viirin ”rungoksi”.

 

Leikkaa matonkuteista, kankaanjämistä tai vanhoista vaatteista noin sentin levyisiä, noin 30 cm pituisia pätkiä. Voit säädellä tupsun kokoa sillä, miten pitkiä suikaleita leikkaat.

 

Tee ”runkoon” tasseleiden alkamiskohtaan solmu. Ota 10-15 suikaletta kimpuksi ja taita ne puolesta välistä rungon yli. Runkonaru jää silloin tasselin sisään. Sido tasseli paikoilleen solmimalla naru tai pujottamalla sormus noin sentin päähän rungosta. Tasseli on valmis!

 

Voit myös solmia suikaleet lyhyeen pätkään nyöriä, ja solmia nyörin kiinni runkoon:

 

viirinauha solmiminen
Erikseen solmittu tupsu. Koristele vaikka vanhoilla rihkamakoruilla!

 

Tee ”runkona” käyttämääsi nyöriin tai kuteeseen solmu tupsun perään. Jätä väliin silmääsi miellyttävä välimatka, esimerkiksi noin 5 cm, ja tee uusi solmu. Kiinnitä solmun perään seuraava tupsu. Jatka näin, kunnes koristeviirisi on sopivan pituinen.

 

Jos tupsut tuntuvat haastavilta, ripusta kangassuikaleet ”runkoon” yksittäin. Solmi ne silloin ryijysolmulla ”runkoon” solmun perään. (Eikö ryijysolmu ole tuttu? Kurkkaa täältä ohje.)

 

viirinauha ohje
Voit käyttää helmiä tai vastaavia erottamaan kangassuikaleet toisistaan.

Ripusta ja nauti väri-iloittelusta!

 

Huomaa:

 

Voit tehdä viirinauhan omalla tyylilläsi. Inspiroidu kokeiluista yllä!

 

Jos kiinnität viirinauhan ulos, varmista, että eläimet eivät saa siitä osia irti. Lastenhuoneessa ripusta viiri pikkukäsien ulottumattomiin.

 

Tekokuidut saattavat kestää vaihtelevia säitä paremmin kuin puuvillakankaat. Jos ripustat viirin parvekkeen tai terassin seinälle, ota huomioon se, että kankaat saattavat päästää väriä.

alushousut ompelua vaille valmiina

Alushousujen ompeluohjeet – osa 1. tarvikkeet

Alushousujen ompelu kutkuttelee mieltä ja siihen on helppo upottaa pienet kankaan palat. Helpointa on aloittaa kunnon mummopöksyistä ja niistä edetä monimutkaisempiin mallehin. Mummostyle on pop!

Tässä ekassa osassa on kaikki vinkit alushousujen ompelun valmistautumiseen.

 

 

Alushousujen parhaat kaavat

Kaavoja löytyy internetistä todella paljon. Kaavat voi hommaa siis netistä, lehdistä tai piirtää vanhoista parhaista pikkareista. Kaavoista löytyy hipsterimallejakin, jos niistä pitää enemmän.

Valitsit mitkä tahansa kaavat, kannattaa varautua tekemään muutamat testiversiot. Käytössä vasta huomaa oikeasti, onko alusvaate sopiva. Kankaat joustavat eri tavalla, joten kangasvalintakin vaikuttaa.

Ompelun kannalta kaavoissa on eroa siinä, onko sivusaumat vai yksi takasauma sekä onko haaravahvike ommeltu molemmista päistä kiinni vai ei. Mukavimmissa malleissa haaravahvike on ommeltu molemmista päistä kiinni. Jos tän hanskaa, niin kaikki muutkin sujuu kyllä.

Tässä pari linkkiä kaavoihin.

Kaavan tekeminen vanhoista pikkuhousuista sujuu näin.

  1. Silitä vanhat puhtaat alushousut huolellisesti. Reiät ei haittaa.
  2. Leikkaa saumat auki.
  3. Silitä uudelleen kaikki osat
  4. Piirrä kappaleista paperille kaavat. Vertaa osia, että ne ovat symmetriset ja saumat osuvat toisiinsa. Muokkaa tarvittaessa.

suuri kasityo kaava poydalla ompelua varten valmiina kurssille

Pikkuhousujen ompelutarvikkeet

Kangas
Joustavaa sen olla pitää. Varsinkin ekat pikkuhousut on hyvä tehdä joustavasta trikoosta. Joustavuus antaa koon ja kuminauhan ompelun suhteen jonkin verran anteeksi. Perustrikoo sopii oikein hyvin alushousuihin. Myös vanhoja t-paitoja voi käyttää alushousumateriaalina. Ne on valmiiksi mukavan pehmeitä.

Kuminauhaa
Kuminauhoissa on paljon valinnan varaa. Kuminauhan voi ommella kuminauhakujaan, jolloin kummariksi käy ihan mikä vaan kuminauha kotoa löytyy. Kaupoissa on myös saatavilla erityisiä kauniita alusvaatteisiin tarkoitettuja kuminauhoja, joissa toinen puoli on valmiiksi pehmeä Nämä voi ommella suoraan alushousujen reunaan kiinni vaan.

Muuta
Tietysti tarvitaan lisäksi lankaa ja ompeluvälineitä. Ompelun voi tehdä tavallisella ompelukoneella siksak ompeleella tai saumurilla. Peitetikkikonetta voi käyttää myös, jos semmoinen on.

Aloittelijan ompelukurssi vai ei?

Alushousujen ompelu on siitä haastavaa, että siinä ommellaan kolmen kankaan saumoja, ja kuminauhaa. Jos ompelusta on hetken aikaa, se voi vaatia muutaman harjoittelukerran. Aloittelijoiden on hyvä ommella kuminauhat kankaan sisään, jotta voi keskittyä oikean koon löytämiseen.

Verstas247:lla on ainakin pari kertaa vuodessa alushousujen ompelukurssi, joka on yleensä aivan täysi. Uusimmista kursseista kuulet tilaamalla uutiskirjeen tästä. Alushousuja voi tulla myös ompelemaan Verstaan saumureilla ja peitetikkikoneella omatoimisesti hommaamalla päivän, viikonlopun tai kuukausijäsenyyden.

 


Zoom tunnarit 6.4. SEW-ALONG tapahtumaan ovat:

https://zoom.us/j/623514489?pwd=ZDhlbnpPcnZHQ285M3ZkRVZBd3dEUT09

MeetingID: 623-514-489

salasana: pikkari10


 

Teemme tähän postaukseen varmasti vielä joskus toisen osan, jossa kerromme enemmän ohjeita pikkareiden ompeluun.

Verstas247 – Craft Gym – Helsinki

kaivonkansi-hsy-helsinki-harmaa-ja-punainen-paita-ja-iloiset-naiset

Kaivonkansiprintti t-paitaan tai ostoskassiin

Kaivonkansista saa katu-uskottavan printin paitaan, kassiin tai vaikka tyynyliinaan. Printtaus ei ole kovin vaikeaa lopulta, mutta muutama niksi siinäkin on. Jos et ehtinyt Verstas247:n järkkäämiin paidan painajaisiin Kallio Block Partyssä niin tässä ohje omatoimiseen painamiseen.

Nämä tarvikkeet löytyy Verstaalta aina ja ne ovat jäsenten vapaassa käytössä. Jäsenyyden voi hankkia vaikka yhdeksi illaksi tai samoin tein voi hankkia vaikka viiden kerran kortin. Jäsenyyksistä voi lukea lisää tästä.

Tarvikkeet

  1. Kangasväriä. Me on käytetty Serivärin väriä.
  2. Katuharja tai pienempi harja
  3. Maalitela, telakaukalo tai lautanen,
  4. Pahvia vähintään printin kokoinen pala
  5. Paitoja, kankaita, mitä nyt haluatkaan painaa
  6. Vettä sangossa tai saavissa putsausta varten

Aika vähillä tarvikkeilla pääsee siis matkaan. Nämä on niin helppo kuljetella mukana, että paitaprinttejä voi tehdä myös ulkomaan reissussa. Mikäs sen mukavampaa, kuin tehdä vanhasta paidasta uusi matkamuisto painamalla siihen paikallinen kaivonkansi.

kaivonkansiprinttiin-ei-tarvita-paljoa-tarvikkeita

1. Putsaa kaivonkansi

Ota harja käteen ja putsaa kaivonkansi pienistä kivistä ja mullasta.

2. Valmistele paita

Laita paidan sisään pahvi, jotta maali ei tule läpi. Pidä paita valmiina kaivonkannen vieressä.

3. Levitä maali kaivonkannen päälle

Ripeät otteet ovat hyvästä, sillä maali kuivuu nopeasti. Varsinkin ensimmäisellä painokerralla maalia täytyy laittaa runsaasti. Voit myös valita, minkä kohdan kaivonkannesta maalaat.

4. Laita paita kannen päälle ja paina

Sitten pääset painamisen vauhtiin. Ota viinintekijän rypäleen murskausasento ja anna mennä. Testasimme tässä myös perinteisiä painotöissä käytettäviä kaulimia mutta käytännössä parhaaksi tavaksi osoittautui tallaaminen paidan päällä, jotta väri varmasti tarttuu.

5. Nosta paita ylös varovasti

Ota reunasta kiinni ja nosta paita ylös varovasti. Ylimääräinen liikuttelu tekee jäljestä suttaista, mutta se voi olla myös tyylikeino.

6. Kiinnitä väri

Yleensä värit vaativat jonkin sortin kiinnityksen. Me laitoimme paidat 5 minuutiksi uuniin 170 asteeseen, mutta silitysrautakin käy.

7. Putsaa kaivonkansi

Painovärit lähtevät vedellä ja harjalla pois.

 

Instagramista löytyy lisää fiiliskuvia valmiista paidoista Kalliossa. Aikasta tyylikkäitä paitoja!

 

Inspiraatiota kaivonkansiprintteihin voi hakea esim. Berliinistä hakusanoilla manhole cover print tai Raudbruckerin. Jotkut puhuvat myös Pirate printers -liikkeestä, jossa printtailaan kuvioita ympäristöstä. Mitä kauniimmat kaivonkannet, sen enempi printtailtavaa.

 

Verstas247 – Craft Gym – Kallio – Helsinki

Nopea DIY lahja viime hetkellä

Aina ei parhaista aikomuksista huolimatta ehdi tehdä lahjoja ajoissa. Nopean DIY lahja syntyy ihan viime hetkelläkin vielä. Tässä pari vinkkiä! Mikä on sun lemppari? Tuliko mieleen vielä jotain muuta luottolahjaa, joka aina ilahduttaa saajaa?

Rentouttava DIY Body Scrubs

Ekologiset DIY Vartalonkuorinta-aineet sopii hemmotteluhoidoiksi miehille ja naisille. Purkin koristelu saajalle sopivaksi tekee lahjasta erityisen juhlallisen.

Perusreseptinä voi käyttää vaikka seuraavaa.
– 1,5 dl suolaa tai sokeria,
– 1,5 rkl manteliöljyä,
– 5 tippaa tuoksua
ja sitten biohajoavaa glitteriä maun mukaan. Jos glitteriä ei satu olemaan, voi Vau -efektiä tehdä myös esim. sinisellä spiruliinalla, sillä sitä saa useammasta kaupasta, kuin tuota glitteriä.

Tuoksun voi valita lahjan saajan tai käyttötarkoituksen mukaan. Jalkahoidoksi sopii vaikka piristävät sitrushedelmät ja stressin helpottamiseen ylang – ylang. Yhdessä ne ovat aivan ehdoton suosikki!

Joulukuorinta voi tulla tarpeeseen joulun jälkeen.

 

DIY Kestopuhdistusliina kasvoille

Hellävaraisia kestoliinoja voi tehdä myös kasvojen puhdistamiseen, ja vanulaput jäävät historiaan. Kestolappuja on helppo surautella froteesta tai virkata kauniista langasta. Bonus: Pringlespurkista voi päällystää kasvoliinoille kauniin astian, ja samalla saa snäksit itselle varusteluja vauhdittamaan.

Siemennäkkärit DIY lahja

Verstaan herkkusuille kelpaa myös itsetehdyt siemennäkkärit. Me on tykätty tästä Soppa365 vegaanisesta reseptistä mutta chian siemenet voi jättää pois ja laittaa maissijauhoja pari desilitraa sidosaineeksi. Sopii myös gluteenittomille! Näistä ei ole kuvaa, kun ne katosi niin nopeasti parempiin suihin. Kannattaa siis tehdä omat satsit sekä itselle että lahjaksi.

Siemennäkkärit on siitä kiva DIY lahja, että ne on helppo duunata ja variaatiota voi tehdä saajan mukaan. Kylkeen vähän hummusta ja kauniiseen pakettiin, ja lempparilahja on valmis. Jos on tarpeen, sinisellä spiruliinalla saa tästäkin tuunattua aika veikeän lopputuloksen.

Lahjakortti Verstas247:lle

Yhdessä tekeminen on yleensä lahjoista parhain. Lahjakortilla lahjan saaja voi itse valita, mitä haluaa tehdä. Lahjakortti onkin aina varma valinta. Nyt semmoisen saa Verstaallekin.

 

Oikein rentouttavaa joulunaikaa Kalliosta,
Kati Verstas247:lta

 

 

 

kakkuvati kerrosvati kerroslautanen tarjoilulautanen diy ite tein ja saastin

Kerrosvati kierrätysastioista – DIY ohje

Kerrosvati eli semmoinen kolmikerroksinen kakkuvati kierrätyskeramiikasta oli monen toivelistalla, kun pohdittiin yhteistä ohjelmaa Verstas247:lle. Onneksi saatiinkin Elisa Työhuone Todo:sta meitä ohjaamaan.

Kerrosvateja
Kakkuvati valmiina kevään juhliin

Kerrosvadin tekemisessä ei ole kovin montaa työvaihetta, sillä astioihin vaan porataan reiät ja ruuvataan kerrosvatikeppi kiinni.  Omat niksinsä tässäkin hommassa on. Keramiikan poraaminen jännittää aina!

Lyhyt ohje kerrosvadin työvaiheista

1. Valitse lautaset
2. Laita maalarinteippiä molemmin puolin lautasta tulevan reiän kohdalle
3. Mittaa reiän paikka eli lautasen keskikohta ja merkitse se lautaseen
4. Poraa reikä lautaseen
Suihkuta vettä lautaselle, ettei terä ja astia kuumene liikaa. Pidä välissä taukoa, jos terä kuumenee liikaa. Paina poraa kunnolla astiaan. Märkä keittiörätti auttaa pitämään astian paikoillaan.
5.  Putsaa lautaset
6. Kiinnitä tapit lautasten väleihin ja ruuvaa pohja kunnolla kiinni

Kerrosvati on valmis!

porat käynnissä
Keittiörätti lautasen alla auttaa pitämään lautasen paikoillaan.

Nämä tarvikkeet tarvitset kerrosvatia varten

  • Välitappeja. Näitä saa esim.  internetkaupoista.
  • Pora ja keramiikkateriä.
  • Porausalusta ja keittiörättejä.
  • Lautasia ja astioita
  • Pehmeä mitta ja kova viivoitin
  • Suojalasit ja hanskat
porat valmiina
Porat valmiina! Muista vesipullo ja suojavarusteet.

Elisa hankki nuo välitapit (?) Evenasta. Tappeja on saatavilla monesta internetkaupasta ja varmasti kivijalkakaupoistakin.

Kokemuksia kerrosvadin tekemisestä

Lautasten valinta oli vaikeaa, mutta lopulta hyvin antoisaa puuhaa. Keittiön kaappeihin on kertynyt monenlaista kaunista astiaa. Yhdistelyä voi tehdä monella tyylillä rohkeastikin.

lautaset

Mittaamisen haasteet

Vaativin kohta hommasta osoittautui lautasen mittaaminen ja reiän paikan merkkaaminen tasan keskelle lautasta. Siihen menikin eniten aikaa. Mittaamisen voi tehdä monella tavalla, mutta Elisa vinkkasi meille hyvän käytännöllisen tavan, jolla mitan saa varmimmin keskelle. Oikominen ei auta tässä vaiheessa.

  1. Mittaa lautasen ympärysmitta pehmeällä mitalla, esim. paperiviivoittimella
  2. Jaa ympärysmitta neljällä
  3. Tee merkinnät lautasen reunoihin neljään kohtaan
  4. Laita kova viivoitin merkintöjen kohdalle ja tee ruksi keskelle lautasta.
Keskikohdan mittaaminen on tarkkaa puuhaa.

Sitkeyttä poraamiseen

Poraamisessa täytyi olla sitkeä, jotta reiän saa aikaiseksi. Poratessa kului useampi poranterä, ja poraa sai painaa ihan kunnolla. Välillä pidettiin taukoa, jotta pora ei kuumene liikaa.

Pari lautasta meni rikki, ja siihen on hyvä varautua. Lopulta kaksi rikkinäistä lautasta ei ole kovin paljoa, sillä valmiita kerrosvateja tehtiin kuitenkin 12 kpl. Tähän varmasti auttoi se, että teimme alkureiän terävämmällä kärjellä ja viimeistelimme reiän tylpällä terällä.

Porataan yhdessä uudestaankin

Yhdessä poraaminen oli hauskaa puuhaa! Mieleen jäi palo tehdä vielä lisää kakkulautasia. Vaikkapa eteisen pöydällä oma, ja tietysti kesän synttärisankareille myös.