Japanilaiset perinnekäsityöt kiinnostuksen kohteena

Japanin rikas ja monipuolinen käsityökulttuuri tarjoaa innostavaa opittavaa jokaiselle.

 

Kuvassa sashikokirjottu tyyny.
Sashikokirjonnan geometriset kuviot ovat näyttäviä.

 

Nykyajan tietotyöpainotteiseen arkeen tunnutaan selvästi kaipaavan lisää maadoittavaa, hidasta tekemistä, jonka edistymistä ja valmistumista voi konkreettisesti tarkastella tehdessä. Eli siis käsitöitä!

Käsitöiden harrastajien määrä on kasvussa ja tekeminen ihanalla tavalla monipuolistunut internetin myötä. Tietoa ja inspiraatiota erilaisista käsityötekniikoista, joita maailmalla harrastetaan löytyy nykyään aiempaa helpommin. Moni sellainen, joka aiemmin ei ole syystä tai toisesta intoutunut tekemään käsillään isommin on nyt solmeillut makrameeamppeleita tai -seinävaatteita, kaivanut mökillä väripadan esiin ja riipinyt sinne pihatien varrelta horsmat ja lupiinit tai valanut betonista kauniita suojaruukkuja huonekasveilleen.

Aivan mielettömän ihanaa!

Käsityöharrastukset elävät selvästi uutta renessanssiaan ja innostavia tekniikoita etsitään paitsi omista tutuista ympäristöistä, myös eri maiden käsityöperinteistä.

 

kanzashi-tekniikalla toteutettuja kangaskukkia.
Kanzashi-kukkasiin voi hyödyntää myös erilaisia kangastilkkuja.

 

Japanibuumi ei oikeastaan missään kohtaa kaikonnut, mutta painotus on siirtynyt enemmän kädentaitojen suuntaan. Japani on mm. nouseva neulesuunnittelun huippu.

Japanilaiset perinnekäsityöt ovat laaja kokoelma erilaisia tekniikoita hienopuusepän töistä ja keramiikasta kankaanpainantaan ja kirjontaan.

Ehkä tutuimpia (ja trendikkäimpiä) ovat erilaiset kirjonnan tekniikat, kuten Sashiko, ja Boro. Kanzashi eli kangaskukista ommellut näyttävät hiuskoristeet ovat myös alkaneet kiinnostaa yhä enemmän.

Moni lapsuuden kesäleireiltä tuttu askartelutekniikkakin voi olla juuriltaan japanilaista käsityötä. Kumihimo-nyörejä kutsuttiin ysärillä ystävänauhoiksi ja niitä punottiin ja vaihdeltiin kavereiden kanssa. Pahvista leikattiin punonta-alusta, jonka loviin värikkäitä lankoja siirreltiin ja kaunis kuvio muodostui taianomaisesti alakouluikäisen silmissä.

 

 

Arjen hektisyyden vastapainoksi on usein ihanaa upottaa sormet konkreettisesti johonkin, oli se sitten kukkamultaa, pullataikina tai lankakerä. Käsillä materiaalien tunnustelu ja hidas, tarkoitushakuinen tekeminen keskittää meidät hetkeen ja pakottaa pysähtymään, mikä puolestaan rauhoittaa kehoa ja mieltä. Käsityöt tekevät hyvää sielulle.

Mistä sinä ajattelit tänään innostua?

 

Miksi käsitöiden tekemisestä tulee niin hyvä fiilis?

Onko sinunkin sormiasi viime aikoina syyhynnyt sillä lailla, että pitäisi tarttua virkkuukoukkuun, puikkoihin, sukkulaan, saksiin, vasaraan tai vaikkapa siveltimeen? Et ole ainoa! Moni on innostunut käsitöistä nyt ihan uudella tavalla tai tauon jälkeen. Syynä tähän intoon ei ole pelkästään se, että monilla meistä on ollut aiempaa enemmän vapaa-aikaa.

Syy ei ole pelkästään sekään, että käsitöiden tekeminen tutkitusti rauhoittaa ja helpottaa stressiä. Stressin purku ja mielen rauhoittelu on toki tullut tarpeeseen. Mutta käsitöiden tekemisessä on eräs ihan omanlaisensa piirre, joka tekee niistä niin houkuttelevan harrastuksen haastavina aikoina.

Kovin surullisena tai uupuneena eivät kudin tai kangaspuut välttämättä kutsu. Mutta kun voimia alkaa olla enemmän ja katse suuntautua kohti tulevaa, saattaa mielessä alkaa pyöriä käsityöohjeet ja suunnitelmat. Kenties tekee mieli alkaa plärätä lehtiä, googlata ohjeita ja pyöriä Pinterestissä. Nettikauppaa ja omia varastoja alkaa tutkia sillä silmällä. Mitäs kivaa näistä saisi aikaan…?

Siinä nimenomaan onkin käsitöiden kannatteleva vaikutus. Vaikka ne tarjoavat puuhaa ja mielenrauhaa juuri nyt, käsitöitä tehdään siksi, että saataisiin jotakin aikaiseksi. Tehtäisiin jotain olemassaolevaa tulevaisuutta varten. Käsityöt ovat konkreettisia  suunnitelmia – ja toivoa.

Tiedäthän nämä tunteet ja ajatukset: tästä tulee niin kiva tyynynpäällinen olkkariin, siinä se sitten ilahduttaa aina kun sen huomaa…sitten kun on oikein kaunis kesäpäivä, pukeudun tähän puseroon ja menen vaikka kahville…sitten kun vauva syntyy, niin se saa nämä pikkuiset töppöset, jotta varpaat eivät palele…sitten kun saan tämän ruukun valmiiksi, istutan siihen kauniin kasvin…

Kun uutiset ovat kurjia ja tulevaisuus huolettaa, käsityöt antavat meille mahdollisuuden ajatella mukavampia päiviä. Käsitöitä tekemällä valmistaudumme siihen, että tulevaisuus on edes hiukan valoisampi: hiukan kauniimpi, hiukan toimivampi tai hiukan pehmeämpi.

Käsillä tekemisen ilo kannattelee silloin, kun kaipaa jotakin konkreettista ja mielekästä tekemistä. Minä osaan, minä onnistun! Sen lisäksi saamme vielä ne haaveet: Emme ehkä tiedä, onko kesällä mahdollista sukuloida, reissata ja lomailla. Emme tiedä edes, pysymmekö me ja rakkaamme terveinä. Mutta ainakin voimme haaveilla, vaikkapa siitä lämpimästä päivästä ja uudesta, itse tehdystä vaatteesta.

 

kuva ompelukurssista

P.S. Jos sinun haaveissasi siintää aurinkoinen kesäpäivä ja leppeässä tuulessa liehuva kimono, johon voit kietoutua aamukahvilla, jolla voit suojautua paahteelta ja joka päällä lähdet vaikka lavatansseihin (tai tanssit yksin missä sitten oletkin!), osta tästä kimonon ompelukurssi. Kurssiin sisältyy video- ja tekstimuotoiset ohjeet. Lisäksi tarvitset vain kangasta ja ompelukoneen tai saumurin.

Monimuotoisuus kaikessa

Viimeaikoina olen keskustellut  lapseni kanssa (tai ehkä on oikeampi sanoa, että minä olen puhunut ja hän on toivottavasti kuunnellut edes osan…) paljon siitä miten monipuolinen tekeminen olisi hyväksi ihmiselle – samaan tapaan kuin monipuolinen ruoka. Tai sen puoleen monimuotoisuus luonnossa, kulttuureissa ja olemisen tavoissa. Ja monipuolinen tekeminen sisältää tietysti  myös mitään tekemättömyyden, seinään tuijottamisen ja kavereiden kanssa hölmöilyn.

Käsityö tekee hyvää Verstas247

Käsitöissä on ainesta vaikka mihin. Monipuolinen tekeminen ei lopu koskaan, kun päästää luovuutensa valloilleen. On aina uusia tekniikoita, materiaaleja ja taitoja opittavaksi. Uuden oppiminen saa mielen hyväksi, oppimisen ponnistukset ja haasteet tekevät elämästä mielenkiintoista.  Samalla käsitöiden tekeminen rentouttaa. Ajatukset on keskitettävä siihen mitä on tekemässä eikä samalla voi ajatella työasioita, lasten murheita tai tekemättömiä kotitöitä. Erinomaista mindfullnesia siis.

 

Tsekkaa mitä aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen sanoo käsitöiden tekemisestä: https://punomo.fi/pedagogiikka/tutkimus-ja-teoriat/kasityo-ja-aivot/

 

Kohta on syksy taas aluillaan ja aika miettiä harrastuksia itselle ja perheelle. Voin lämpimästi suositella omantahtista käsityöharrastusta ja välillä erikoisemmille kursseille osallistumista. Mieli valoisana kohti syksyn hämärää <3

 

Tekemisen monimuotoisuutta etsimässä, Katja, Verstas247