Viimeaikoina olen keskustellut lapseni kanssa (tai ehkä on oikeampi sanoa, että minä olen puhunut ja hän on toivottavasti kuunnellut edes osan…) paljon siitä miten monipuolinen tekeminen olisi hyväksi ihmiselle – samaan tapaan kuin monipuolinen ruoka. Tai sen puoleen monimuotoisuus luonnossa, kulttuureissa ja olemisen tavoissa. Ja monipuolinen tekeminen sisältää tietysti myös mitään tekemättömyyden, seinään tuijottamisen ja kavereiden kanssa hölmöilyn.
Käsitöissä on ainesta vaikka mihin. Monipuolinen tekeminen ei lopu koskaan, kun päästää luovuutensa valloilleen. On aina uusia tekniikoita, materiaaleja ja taitoja opittavaksi. Uuden oppiminen saa mielen hyväksi, oppimisen ponnistukset ja haasteet tekevät elämästä mielenkiintoista. Samalla käsitöiden tekeminen rentouttaa. Ajatukset on keskitettävä siihen mitä on tekemässä eikä samalla voi ajatella työasioita, lasten murheita tai tekemättömiä kotitöitä. Erinomaista mindfullnesia siis.
Tsekkaa mitä aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen sanoo käsitöiden tekemisestä: https://punomo.fi/pedagogiikka/tutkimus-ja-teoriat/kasityo-ja-aivot/
Kohta on syksy taas aluillaan ja aika miettiä harrastuksia itselle ja perheelle. Voin lämpimästi suositella omantahtista käsityöharrastusta ja välillä erikoisemmille kursseille osallistumista. Mieli valoisana kohti syksyn hämärää <3
Tekemisen monimuotoisuutta etsimässä, Katja, Verstas247